Uskottava se on, että ensimmäinen pentueeni on jo 6-vuotias! Hertasta on tullut steriloinnin jälkeen entistäkin ahneempi (ja röyhkeämpi, pöydällekään ei voi huoletta enää syötävää jättää) ja karva on alkanut kasvaa pituutta. Terveenä Hertta on ollut onneksi parin kuukauden takaista hiivakorva-episodia lukuunottamatta. Meidän koiralauman vahtikoira, ilmoittaa vakuuttavalla haukulla havainnot. Harrastuskaverina häiriöherkkyys haasteena ja jonkin asteinen yritteliäisyyden puute, mutta onhan se niin kiltti koira kuin kuvitella saattaa - Hertan saa vääntää vaikka solmuun... 

Toukokuussa käytiin Helsingissä näyttelyssä Tuomarinkartanolla isojen tyttöjen kanssa hyvällä menestyksellä. Pirjo Aaltonen oli tuomarina, Hertta ROP ja Hilda PN3 VET-ROP :) 

Hildan arvostelu: 10-vuotias. Erittäin hyväkuntoinen veteraaninarttu, jolla erinomainen rungon ja luuston vahvuus. Hyvin kulmautuneet raajat. Hieman pilkutusta valkoisessa värissä. Hieman vaaleat silmät. Erinomainen pään vahvuus. Hammastodistus esitetty. Raajakorkeutta voisi olla hieman enemmän. Hieman kapeat takaliikkeet, hyvät etuliikkeet. Sujuvat, tehokkaat sivuliikkeet. Hyvin kannettu häntä liikkeessä. 

Hertan arvostelu: Selvän sukupuolileiman omaava narttu, jolla tasapainoiset kulmaukset. Hyvä rintakehän syvyys. Tyypillinen ylälinja. Raajakorkeutta voisi olla hieman enemmän. Kaunisilmeinen pää. Hammastodistus esitetty. Hyvät pään mittasuhteet ja pään vahvuus. Hieman kapeat takaliikkeet, hyvät etuliikkeet. 

Touko-kesäkuun vaihteessa matkustimme Ruotsiin. Olin sopinut sinne MEJÄ-kokeen Hertalle ja lisäksi ilmoittanut Hertan ja Hipun koiranäyttelyyn. Matkakohteemme Gimo sijaitsee vajaan kahden tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta ja majoituimme Airbnb-vuokratalossa, jossa oli suuri suojainen piha lasten leikeille ja koirienkin. Hipun ensimmäinen laivamatka yöpymisineen sujui vaikeuksitta. Hilda jäi hoitoon veljeni ja hänen avopuolisonsa tykö Uuno- ja Muru-lansujen kanssa. Lauantaina oli MEJÄ-koe ja Ruotsin tapaan koe oli sovittu vain Hertalle ja tuomari oli käynyt edellispäivänä tekemässä jäljen. Hertta nosti hienosti jäljen etsintäruudusta ja jäljesti pari osuutta sekä kulmat hyvin, mutta sitten alkoi kuumuus vaivata ja jäljestysinto lopahti :( Tällaista suhailua tallentui GPS:ään, jäljestys alkoi sinisestä pallurasta ja päättyi 1-palluraan. Hukkien vuoksi Hertalle ei tulosta tullut. Näköjään pitää Ruotsiin tulla hukkia tekemään, Suomessa kun Hertta ei ole koskaan hukkaa tehnyt...

Sunnuntaina ohjelmassa oli näyttely, jossa tuomarina puolalainen Pawel Osak. Hippu osallistui pentuluokkaan ja oli ROP-pentu :) Suomennan arvostelun: Oikeanlainen pää, erittäin hyvä eturinta, erittäin hyvät kulmaukset edessä, erittäin kiva luusto, ylälinja hieman pehmeä, erittäin kivat liikkeet, oikeanlainen luonne. Hertalle oli tavoitteena saada viimeinen tarvittava nord-sert pohjoismaiseen valionarvoon. Näyttelyyn osallistui toinenkin valioluokan narttu, mutta tuomari palkitsi Hertan ykköseksi ja niin ollen Hertta sai Nordic muotovalion tittelin :)  Suomesta tullut uros oli PU1 ruotsalaista urosta vastaan, joten kaikki palkinnot matkasivat tänne. Hertta oli lisäksi ROP uroksen ollessa VSP. Niin se arvostelu suomennettuna jotakuinkin näin: Oikeanlainen pää, kiva kaula, erittäin hyvä eturinta, kivat kulmaukset edessä, erittäin hyvät kulmaukset takana, erittäin kivat liikkeet, kiva luonne. Koira-aktiviteettien lisäksi kävimme piknikeillä rannoilla, kävelyillä luontopoluilla ynnä muuta rentoutumista. 

Pari viikkoa tästä kävimme Virolahdella näyttelyssä. Ruotsalainen tuomari Åsa Fröding Andersson antoi Hertalle sileän ERI:n arvostelulla hyvän tyyppinen, hyvä pää, narttumainen, erinomainen purenta, hyvät silmät, hyvä ylälinja, hieman matalaraajainen ja kevytluustoinen, hyvät kulmaukset, liikkuu hyvin sivulta, kapeasti takaa, hyvä karvapeite. Hippu oli ROP-pentu arvostelulla hyvän tyyppinen, narttumainen, kaunis pää, erinomainen purenta, kauniit silmät, hyvin asettuneet korvat, hyvä luusto, vielä kapea rungoltaan, seisoo hieman kapeasti edestä, liikkuu hyvin kun keskittyy, kaunis väritys ja merkit. 

Rotujärjestömme Suomen Landseeryhdistys Ry palkitsi Hertan kristallikuvalla FI JVA - Suomen jäljestämisvalion arvosta ja ai että nuo kristallikuvat ovat nättejä <3 Minulla on kirjahyllyn päällä kaikista aikuisista lansuistani kristallikuvat, Pekun oma on itse teettämäni, muut ovat palkintoja Landseeryhdistykseltä. Pekun kristallista tämä perinne sai alkunsa, kun yhdistyksen silloisessa hallituksessa vuosia sitten päätimme alkaa palkita koevaliot ja olin varmaan siinä lähiaikoina kristallin hankkinut ja siihen ihastuneena ehdotin tällaista palkintoa. Valokuvat eivät tee kolmiulotteiselle kristalliin kaiverretulle kuvalle oikeutta, mutta tässä esimerkki, miten niitä voi korostaa taustavalolla.

Hertta sijoittui toiselle sijalle viime vuoden Moniosaaja-pistelaskussa. Pistelasku menee siten, että jokaisesta lajista, jossa lansu on käynyt kokeissa, otetaan huomioon korkeimmat pisteet tuottanut yksi tulos. Hertalla mukaan laskettiin MEJÄ VOI1-tulos, rally-tokosta voittajaluokan hyväksytty tulos, luonnetestissä käynti, näyttelystä ERI ja vesipelastuksesta koekäynti ilman tulosta. Taisi saada vielä lisäpisteitä jos on yli kolmesta lajista tuloksia. Hopeasija oli pienoinen yllätys, kun en ajatuksissani ollut asennoitunut, että vuosi 2025 olisi ollut mitenkään loistokas kisavuosi.

Helatorstaina kävin molempien Hildan ja Hertan kanssa rally-tokokisoissa Kotkan Koiraystäväin Seuran hallilla. Hildan ilmoitin avoimeen luokkaan yhteisymmärryksessä Kissin kanssa siitä, että hän oli nyt saanut tarpeeksi treeniä alokasluokasta. Minä läksin kokeilemaan, sujuvatko Hildalta osittain uudet tehtävät. 

Radalla oli neljä meille uutta tehtävää ja virheitä Hilda teki 2-kyltillä (ei pyörähtänyt) -10, minä 4-kyltillä (pysähdyin) -3, me 6-kyltillä (eriaikaisuutta), Hilda 9-kyltillä (maan haistelu) -3 ja Hilda 14-kyltillä (epätarkkuutta) -1 ja -1. Ei siis komeita pisteitä, hyväksytty tulos 78 p. ja tuomarilta kehuja silmukoiden käännöksistä. https://youtu.be/E_XdiuF6qJw?si=QuC-ahCF81Fs4Oo_

Hertan kanssa osallistuin alokasluokkaan ja sieltä pisteitä 81. Ajattelin, että ainakin yhden alokasluokan kisan kävisin vielä Hertan kanssa, sitten sillä olisi "toista kertaa RTK1" - todellisuudessa ei tietystikään uudestaan saa koulutustunnusta ;) 

Tällä radalla virheet tulivat 4-kyltiltä -1 (Hertta "ylikääntyi"), 5-kyltiltä -1 (hidas istuminen), 6-kyltiltä -1 (eriaikaisuutta), 9-kyltiltä -1 (epätarkkuutta), 10-kyltiltä -5 (käytösvirhe, osuiko Hertta minuun suullaan) ja 11-kyltiltä -10 (väärin suoritettu tehtävä, koiralla ylimääräisiä liikkeitä). https://youtu.be/japjNqdtWxE?si=s8tTYAXonh8Iht35

Ensin kirjoitan kuitenkin erkkaria edeltäneenä päivänä olleesta Kouvolan ryhmänäyttelystä, kun osallistuimme sinne matkalla kohti erkkaria. Hertta ja Hilda menivät kehään, tuomarina Paula Rekiranta, josta minulla ei entuudestaan ollut kokemusta. Hilda sai niin hienon arvostelun, että huh hei: 10 v. Upeasti liikkuva, erinomaisessa kunnossa esitetty veteraaninarttu, jolla kaunis ilmeikäs pää. Hieman vaaleat silmät. Vahva oikea-asentoinen kaula. Ikäisekseen hyvä ylälinja. Erinomainen luusto. Hyvät kulmaukset. Leveä reisi. Hyvä karvan laatu. Valkoinen pohjaväri voisi olla hieman puhtaampi. Näyttävä veteraani. Hertankin arvostelu oli hyvä: Tyypiltään erinomainen narttu. Hyvä rungon pituus ja riittävä raajakorkeus. Oikean mallinen nartun pää. Hyvä vahva kuono-osa. Silmät voisivat olla aavistuksen tummemmat. Riittävä kaula, hyvä eturinta ja rinnan syvyys. Tasapainoisesti kulmautuneet hyväluustoiset raajat. Oikea karvan laatu ja hyvät värimerkit. Liikkuu hyvin sivulta. Takaa hieman kapeasti. Molemmat saivat ERI1 SA ja niin siinä vielä kävi, että mutsi pesi tyttärensä paras narttu -kisassa :D Hilda ROP-VET ROP ja Hertta PN2. 

Kouvolasta matka jatkui Varkauteen ja yöpyminen leirintäalueella mökissä oli Hipulle ensimmäinen pois kotoa; Hippu kotiutui muitta mutkitta...

Erikoisnäyttelyn pikkupentuluokkaan (5-7 kk) osallistuivat kaikki Hipun pentuesisarukset eli meillä oli samalla myös vapaamuotoinen pentuetapaaminen :) 

vas. Hippu, Muru, Stella, Tuisku, Usva-äippä, Aamu ja Ahti

Tässä video narttujen pikkupentuluokasta, ensimmäisenä Hippu, sitten Aamu, Muru ja Stella: https://youtu.be/x9Uf78qnA1k?si=TAwO0oy7Q3_ndUCp

Hippu sai oikein lupaavan arvostelun: 6 kk vanha. Oikeat mittasuhteet, kaunis pään profiili. Kauniit silmät ja oikea-asentoiset korvat. Pää kokonaisuudessaan hieman runkoa jäljessä. Hyvä vahva alaleuka. Oikea purenta. Kaunis ylälinja. Sopiva raajaluusto. Hyvin ja tasapainoisesti kulmautunut kauttaaltaan. Hyvä vahva, pitkä lantio. Runko saa vielä täyttyä. Hieman ylpeä hännästään liikkuessaan. Liikkuu hyvällä ulottuvalla sivuaskeleella, kapeasti edestakaisin. Etuosa saa tiivistyä reilusti. Varsin mallikas narttu jahka eturintaa ja runkoa tukemaan hyvin asettuneita raajoja. Hyvä väritys. Miellyttävä, iloinen käytös. PPEK3

Kissi on hyvin kouluttanut Hippua esiintymään :) Kuvan otti Suvi Ruotsalainen.

Liikekuvia on vaikea saada oikein onnistuneita, mutta videolta poimin yhden, jossa näkyy tuo omaa silmääni suuresti miellyttävä Hipun sivuaskel.

Sijoituspodiumilta tämän kuva otti Suvi Ruotsalainen, palkinnot olivat superhyvät! Loistava idea yhdistykseltä hakea sponsoreita luokittain ja hienosti kasvattajat ottivatkin kopin tästä ideasta! Narttujen pikkupentuluokan palkinnot sponsoroi kennel Rowanstars.

Useamman tunnin odottelun, tuttujen kanssa keskustelun, koirien katselun ja lounastamisen - eli sen ihka oikean erkkarimeiningin - jälkeen oli vuorossa narttujen valioluokka, johon Hertta osallistui. Ja mitä mitä ihmettä, Hertta oli valioluokan 2/6, SA: 5-vuotias mittasuhteiltaan hieman pitkä, mutta hyvä raajakorkeus. Hyvä pään sivuprofiili ja oikein asettuneet korvat. Ilmettä hieman häiritsee kovin kookkaat silmät. Huulet voisi olla tiiviimmät. Epätasainen etuhammasrivi, pienet hampaat. Riittävä kaula, hyvä runko, hieman turhan pitkä lanneosa. Kaunis häntä. Hyvin kulmautunut takaa, riittävästi edestä. Liikkuu yhdensuuntaisesti edestakaisin sujuvalla, riittävän pitkällä sivuaskeleella. Rauhallinen esiintyjä. Hyvä karvapeitteen laatu, joskin vaihtamassa karvaansa. 

Valionarttujen sijoituspalkinnot sponsoroi kennel Vesihelmen ja ne olivat oikein kivat erikoisruusukkeet, kuvat otti Suvi Ruotsalainen.

Narttujen veteraaniluokassa oli varmaan ennätysmäärä osallistujia. On todella hienoa, että nykyään on paljon hyväkuntoisia veteraani-ikäisiä landseereja! Tietenkin niitä on enemmänkin, kuin mitä erkkarissa nähdään :) Tässä kehässä oli kuitenkin kuusi osallistujaa ja Hilda oli toiseksi vanhin ollen 10 v. 1 kk. Todella hyvä tulos Hildallekin, VET ERI3 SA: 10-vuotias. Mittasuhteiltaan hieman pitkä narttu, juuri ja juuri riittävä raajakorkeus. Vahva nartun pää, kaunis sivuprofiili. Kaunisasentoiset korvat, pyöreyttä silmissä. Erinomainen pigmentti. Vahva kaula. Tilava runko ja vahva raajaluusto. Hieman pituutta lanneosassa. Hyvin kulmautunut takaa, hieman niukemmin edestä. Kaunis häntä. Liikkeessä hyvä askelpituus, hieman löysyyttä edessä. Hyvä takatyöntö. Ikäisekseen erinomaisessa kunnossa vaikkakin selkä hieman elää liikkeessä. Hyvä karvapeitteen laatu. Mukava käytös. 

Hildan erkkarivideo, ei jalka paina <3 https://youtu.be/tsdTEoChdEA?si=izMNwV0IWqPHenjX

Kuva: Suvi Ruotsalainen, veteraaniluokan narttujen sijoittujia palkinnoin muisti kennel Washakie. 

Paras narttu -kehässä oli seitsemän narttua, joista kaksi minun :) Ja koko erkkarin kolmanneksi paras narttu oli Hertta!! Paras sijoitus mun koirille erkkarissa ikinä!! Ja vieläpä oma kasvattini, olin aivan ällikällä lyöty... Kerta kaikkiaan ei voi olla kuin tyytyväinen omien koirien arvosteluihin ja sijoituksiin; tuomari Nina Janger antoi siis vain kymmenelle koiralle SA, kolmelle urokselle ja seitsemälle nartulle (pentuluokissa ei SA ole käytössä). 

Hilda on saanut olla terveenä ja hyvinvoivana ja siitä täytyy olla todella kiitollinen. Jotain vanhuuden kotkotuksia on, mutta ne ovat henkisellä puolella - esimerkiksi ruoka-ajoista Hiltsu on nykyään hyvin tarkka ja aamuisin klo 7 alkaa vaatimukset aamusapuskan perään oli sitten arki tai viikonloppu :D Iltaruuan aika klo 21 on ohjelmoitu myös lähes minuutilleen. Muuten elämä jatkuu samanlaisena; normaalisti lenkkejä ja muuta aktiviteettia. Vetohommat on jätetty pois ja vepe-treenit, koska itseäni pelottaa, että kävisi joku tapaturma, josta vanhuskoira ei toipuisi.  

Huhtikuun lopulla koitti Hipun näyttelyuran avaus Helsingin messukeskuksessa pentunäyttelyssä. Sisaruksiakin nähtiin, kun Ahti ja Aamu osallistuivat myös :) Hippu sai hienon arvostelun Teija Salmi-Aallolta: 5 kk. Kauniisti kasvanut, selvä sukupuolileima. Hyvät mittasuhteet tässä vaiheessa. Narttumainen pää, jossa hyvä ilme. Sopiva pituus. Hyvä kaula ja ylälinja. Sopiva runko. Hyvä luusto ja käpälät. Tasapainoisesti ja hyvin kulmautunut. Hyvä leveä reisi. Liikkuu yhdensuuntaisesti, vielä hieman kapeasti. Erinomainen sivuaskel. Kaunis narttumainen kokonaisuus. Ihastuttava olemus ja käytös. Pentuluokassa ei anneta laatuarviointia ERI/EH/H/T/HYL/EVA, vaan sanallinen arvostelu ja jos useampi osallistuja, niin tuomari asettaa pennut järjestykseen ja antaa tai on antamatta kunniapalkinnon. Hippu sijoittui toiseksi ja sai KP:n. Kuvan kehästä otti Anne Ikonen.

Yhdessä match show'ssa Hippu ja Kissi kävivät myös harjoittelemassa ja sen verran hyvin meni, että Hippu oli sinisten pentujen ykkönen ja BIS-kisassa viides. Mätsärissä oli tosi hulppeat palkinnot, oli pokaalit, ruusukkeet, nameja, leluja, lahjakorttia yms. Kuva Virolahden Koiraharrastajat ry:

Sijoituimme kolmansiksi ja tuomarin kommentit "taitava koira, jolla hyvä takapään käyttö, hyvä selkeä ohjaus" lämmittivät mieltä.

Tästä viikon kuluttua kisassa olivat taas Hilda & Kristian. 

Hilda ei ollut ihan skarppina alussa, niin ekalla kyltillä tuli muutama virhepiste ja 7-kyltillä yksi virhepiste. Pahaksi onneksi pujottelu jotenkin sekoitti ohjaajaa siten, että Kristian meni maalikyltin väärältä puolelta. Näin ollen pisteitä jäi radalta 85/100 p. 

https://youtu.be/TD_2Z2RwhDc?si=gYXPwdNIRyuNcYy0

Ja vielä kolmas rally-kisa mahtui maaliskuulle, ohjaajana Hildalla taas Kristian ja he saivat tuomarin palkinnon kommentein "Aivan ihanasti kannustat ja ohjaat koiraa" :) 

Ensimmäinen tehtävä meni pieleen, kun Hilda ei pysähtynyt ajoissa. Muuten ei tullut kuin muutama pistevähennys epätarkkuuksissa ja harmittava työtapaturma kyltillä 10, kun hihna meni Hildan jalan alta ja sen pois ottamisesta juuri ennen pujottelua tuli -3 ilmeisesti ohjaajan hidastamisen takia. Lopputulos 83/100 p. 

https://youtu.be/Gxq6pqWk3gI?si=WQJ0d81nqor5AJJd

Pääsiäisenä kisat vielä "kotihallilla" Kotkassa, josta 80/100 p. 

Tällä kertaa alku sujui heiltä paremmin kuin tähän mennessä, varmaankin siksi, että sitä oli harjoiteltu ;) Harmillisesti Kristian sekoitti 360 astetta oikeaan ja koira kiertää ohjaajan -kyltit keskenään ja kolmoskyltillä tuli väärin suoritettu tehtävä. Lisäksi silmukassa tuli jotain epämääräisyyttä ja yksi perusasento oli aivan vino. Tuomarilta mukavat kommentit "ihanan lempeää ja koiraa huomioivaa ohjausta!"

https://youtu.be/r_Khthn-guY?si=m6nODxDwCtKgSfW1

Osallistuin Hertan kanssa nosework-kurssille ja oli tosi mukava laji! Pääpaino oli sisäetsinnässä, mutta laatikkoetsintää ja ajoneuvoetsintääkin kokeiltiin. Ulkoetsintää ei ollut, kun oli niin kovin tuulista, että alkeiskurssilaisille olosuhteet olivat liian vaativat. Hertta osoitti lahjakkuutta lajiin, se työskenteli rauhallisesti ja aika systemaattisesti. Ilmaisun opettaminen jäi kotiläksyksi, jonka toivottavasti saisin kesän aikana hiottua. Haisteluhommien lisäksi Hertta oli vetojuhtana kyläyhdistyksen kevättapahtumassa.

Hipulla oli Muru-sisko hoidossa yhtenä viikonloppuna ja voi että pennuilla oli kivaa! Ne temmelsivät aamusta iltaan :) 

Vapaamuotoisen riehumisen lisäksi Hippu on käynyt koirahieronnan tutustumiskäynnillä, muutaman kerran Kristianin kanssa näyttelyharjoituksissa ja juuri aloittanut koirakoulussa käymisen. Näyttelytreeneissä on tullut hyvää tottumista toisten koirien kanssa samaan aikaan liikkumiseen kehässä sekä vieraan ihmisen katsoessa hampaat. Täytyy sanoa, että Hipun ravia nähdessä menee iho kananlihalle, koska se liikkuu niin kovin hienosti sivulta pikkupennuksi! 

Tässä tuoreimmat kuvat, ei ole vielä tuo paikallaan poseeraaminen ihan hallussa :)

(kuva: Laura Neilick)

Näyttelyvuosi polkaistiin käyntiin Lahdesta tammikuussa. Hertta siellä hienosti PN2 (kuudesta nartusta kaksi sai SA) ja Hilda sileä ERI. Tuomarina toimi Jarmo Hilpinen, jonka kehässä en ollut aiemmin käynyt. Hildalle hän kirjoitti arvosteluun näin: "Lähes 10 v. Raajakorkeutta saisi olla enemmän. Esitetään hieman tuhdissa kunnossa. Erinomaiset pään linjat. Hammastodistus esitetty. Vahva kaula. Hieman pehmeyttä ylälinjassa. Erinomainen raajaluusto ja hyvät käpälät. Hyvin kulmautuneet raajat. Liikkuu kapeasti takaa ja löysästi edestä. Liikkeessä kinner saisi olla huomattavasti tiiviimpi. Erinomainen luonne." Hertan arvostelu puolestaan tällainen: "5 v. Hyvä koko. Oikeat mittasuhteet. Riittävä raajakorkeus. Oikeat pään linjat. Todistus hampaista esitetty. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvä runko ja raajat. Kulmaukset tasapainossa. Hyvä karva. Liikkuu kapeasti takaa. Oikea askelpituus. Hyvä luonne."

Kaksi rally-kisaa uusilla säännöillä on takana ja ne menivät keskenään hyvin eri lailla! Tammikuussa Kristian aloitti oman kisauransa Hildan kanssa alokasluokassa. Sääntömuutoksen myötä koira voi joko pysyä siinä luokassa, jossa sillä oli kilpailuoikeus vanhoilla säännöillä tai koira voi aloittaa alokasluokasta tai koira voi siirtyä senioriluokkaan, jos ikää yli 8 v. Senioriluokka suoritetaan samoilla tehtävillä kuin alokasluokka ja sieltä ei enää siirrytä muihin luokkiin eli valinta on lopullinen. Pähkäilin sitten, että Hilda pystyy vielä olemaan Kristianin kisakaveri muissakin luokissa, joten alokasluokka oli luonteva valinta. Hertta peruutti alokasluokkaan hakemaan kisakokemusta. 

No siis tammikuussa Haminassa kumpikaan koira ei saanut hyväksyttyä tulosta. Hertan pasmat sekoitti koira, joka kiljahti samalla hetkellä kun astuin kehään. Uusilla säännöillä arvostelu alkaa kehään tultaessa (ennen se alkoi lähtökyltillä suorittamisluvan jälkeen) ja Hertta ei siirtynyt kanssani hallitussa seuraamisessa kehän reunasta lähtökyltille, vaan katseli taakseen, haukkui ym. Niinpä saimme lähdön lähestymisvirheitä -10 ja tehtävävirheitä -10 ja haukkumisesta -2. Varsinaisen radan räpiköimme huonossa vireessä läpi, joten ihme, että pisteitä jäi edes tuo 63. Uudessa lomakkeessa ei ole tarkempaa erittelyä virhetyypeistä, mutta tehtävävirheitä tapahtui kylteillä 3 (-1); 4 (-8); 5 (-3); 8 (-1); 10 (-1) ja maalin lähestyminen -1. Kommentteihin tuomari kirjoitti, että hyvin tsempattu. Videota ei tästä suorituksesta kuvattu, kun koirat olivat niin lähekkäin toisiaan enkä tullut kysyneeksi ketään muuta kuvaamaan. 

Kristiania jännitti todella paljon ensimmäinen kisansa. Hildan lähtöön siirtyminen oli myös virheellinen, tehtävävirhettä -10 ja käytösvirhettä -10 (lattian haistelu). Aloitin videon kuvaamisen myöhässä, niin tuo siirtyminen ei näy videolla, rata muutoin tässä: https://youtu.be/h3zV5dO7fJM?si=5jWWc-2nM2h4q1mb

Kisajännityksessä Kristian suoritti neljä tehtävää väärin (2, 3, 6, 8), muutoin vain 2 virhepistettä kylteiltä 7 ja 9 yksi miinus kummastakin. 

Ystävänpäivänä uusi yritys sujui jo paljon paremmin :) 

Tällä radalla kahdeksikossa Hilda seurasi epätarkasti, meinasi ajautua väärälle puolelle ohjaajaa. Askeltehtävässä (kyltti 8) Hilda reagoi hitaasti liikkeelle lähtöihin. Seisomisessa Hilda tepsutti -1 virhepisteen verran. Juoksuun lähtemisessä Kristianin ajoitus ei ollut oikea, josta -5. Oikein kivasti jäi pisteitä, 88/100! Mielestäni hieno suoritus näin kokemattomalta ohjaajalta ja kokemattomalta koiraharrastajalta ylipäätään <3 Tuomari kommentoi, että rauhallisesti ja hyvin ohjattu rata ja tässä siitä video: https://youtu.be/F9J7c710aJo?si=SJieKJN8PBu7Fk-D

Hertan kanssa meille tuli kaksi virhettä. Toinen -1 ja toinen -10. Kymppivirhe tuli askeltehtävän viimeisessä osiossa (3 askelta ja perusasento) kun Hertan huomio herpaantui sadasosasekunniksi kohti tuomaria ja sihteeriä, niin jo se ehti mennä ohitseni. Muuten oli hyvä rata ja oli tosi kiva, että saksalainen täyskäännös yleisön edessä onnistui. Tuomari kommentoi, että sujuva rata ja koira kääntyy kauniisti. Ratavideo: https://youtu.be/I3SsamRloqg?si=iskXqh95kJboCCSo

Kisailun lisäksi tammi-helmikuussa oli koiratreffejä. Hippu on riehunut muutamaan otteeseen siskonsa kanssa ja lisäksi teimme metsälenkin porukalla, johon kuului viisi lansutinta. 

Hippu, Waldo, Muru, Hertta & Hilda (kuva: Suvi Ruotsalainen)

Hippu ja Waldo (kuva: Suvi Ruotsalainen)

Tammikuun lopulla Hilda ja Kristian osallistuivat Kennelliiton brändikuvauksiin. Kennelliitto haki jokin aika sitten vapaaehtoisia koira- ja ihmissosiaalisia koiria, niin minähän ilmoitin tämän kaksikon ehdokkaiksi ja mukaan pääsivät :) Kuvia/videoita tullaan käyttämään Kennelliiton viestinnässä kuvituskuvina, ensimmäinen otos bongattu :D

Marraskuun ensimmäisenä päivänä osallistuin molempien koirien kanssa rally-tokoon Porvoossa. 

Lähtölupa oli jo tullut, kun Hertalle iski tarve puhdistella peräpäätään. Sitten se meinasi ehtiä heittää jo makuulleenkin. Uskomatonta. No siitä kun liikkeelle pääsimme, tuli pyörähdyksessä tehtyä näköjään hidastus, josta ohjaajavirhe ja jotenkin muutenkin epätarkasti suoritettu tehtävä. Kolmannen kyltin istu-käännös vasemmalle-istu tuotti myös epätarkasti suoritetun tehtävän kolme miinuspistettä alun sähläyksen takia. Hertta siis ähelsi perusasennon kanssa. Sen jälkeen suoritimme rataa sujuvasti, kunnes kymmenes tehtävä vaati uusimisen Hertan mennessä nuuhkimaan kylttiä saksalaisen täyskäännöksen sijaan. Uusinta meni hyvin, minun t-ä-y-t-y-y muistaa olla menemättä liian lähelle kylttiä näissä kyltin edessä tehtävissä liikkeissä, koska käsimerkki siinä kohtaa ilmeisesti suorastaan kehottaa koiraa tutkimaan kylttiä (ainakin tässä nimenomaisessa saksalaisessa täyskäännöksessä). Seuraava kyltti tuli vastaan hyvin, hyvin pian eikä siinä Hertan keskittyminen ollut kunnossa, vaan se ehti mennä ohitseni kun itse aloin kääntyä. Uusiminen ei auttanut, vaan sama vika kävi uudestaan, Hertta sitten vielä kiersi kyltin takapuolelta. Itse olin tässä taas niin urpo, että en tehnyt tehtävää kunnolla ennen kuin aloin uusia. Se olisi todennäköisesti auttanut. Hyppy meni hyvin, sitä seuraavalla kyltillä pientä epätarkkuutta sekä koiralta että minulta (kumarsin liikaa). Viimeisellä kyltillä vielä tein ohjaajavirheen kun käännöksessä kulkulinjani ei ollut oikea. Lopputulemana saimme 68 pistettä eli kaksi pistettä jäi tuloksesta puuttumaan... Ohjaajavirheistä tuli jo -7 eli voi huokaus minun kanssani. Hertalla oli ihan semihyvä vire radalla noin niin kuin Hertaksi, tässä video: https://youtu.be/pyrJq_SXiXo?si=7Abf8SXNgAzJxJlH

Hildan ratapiirros tuossa. Hiltsun kanssa oli ihanaa olla radalla <3 Puolenvaihto jalkojen välistä vaati uusimisen, kun jostain syystä Hilda vaihtoi puolta jalkani edestä eikä välistä. Kuutoskyltti meni liian pienillä käännöksillä eli vinous -1 ja Hilda osui vielä kylttiinkin (-1) takaisin sivulle tullessaan. Osuma minun piikkiini, mitäs menin liian lähelle kylttiä. Seuraavalta kyltiltä tuli epätarkkuudesta -3, siinä jälkimmäinen käännös ei ollut oikein sujuva ja tuli jotain hidastusta ja nykimistä. Kasikyltin -1 epätarkkuudeksi en löytänyt muuta kuin pienen viiveen perusasennon ottamisessa. Tarkkaa on. Mutta sitten kyltin 15 kävelin samalla tavalla kuin Hertan kanssa ja tällä kertaa ei tullut ohjaajavirhettä ei-suorasta linjasta käännöksen jälkeen?! Tai siis Hildan ratahan oli kisapäivänä ennen Hertan rataa, mutta joka tapauksessa minusta tuo on virhe. Toiseksi viimeisen tehtävän uusin, kun liikkeestä maahanmenon sijaan Hilda jäi istumaan. Ohjasin sen maahan ennen kuin lähdin uusimaan, jotta ajatus maahanmenosta eikä istumisesta jäisi aivoihin. Ja hyvin jäi. Pisteitä 87/100 ja tässä video: https://youtu.be/n_kzhqU48F4?si=8zbCvMA-8p8Ldcy3

Marraskuun puolessa välissä matkustimme Riikaan Baltian Voittaja -näyttelyyn. Kasvattini Kimi lähti tälläkin kertaa reissukaveriksi ja molemmat omat tytöt myös. Reissu meni hyvin ja kaikki kolme saivat tittelit :) 

Tuomarina toimi itävaltalainen Marie-Luise Doppelreiter. Hertta oli paras narttu & VSP arvostelulla very nice female, typical head and expression, well shaped body, just a bit deeper chest needed, lovely coat and condition. Sertistä kieltäydyin kohteliaasti, kun Hertta on jo Latvian valio, CACIB sille jaettiin, mutta eihän sitä vahvisteta, kun on jo C.I.B. Kimi oli paras uros ja ROP ja Kimille tulikin enemmän titteleitä kotiin viemisiksi; Baltian Voittajan lisäksi Latvian muotovalio ja kun Liettuan sekä Viron valionarvot oli jo, niin myös Baltian muotovalio. 

Hildalla oli kisakumppanina toinen suomalainen veteraaninarttu ja tällä kertaa Hilda sijoitettiin ykköseksi arvostelulla very nice type, typical feminine head, strong body, a bit long in loin, good angulations, moves well, nice coat and condition. Hilda PN2 & ROP-VET sekä Baltian Veteraani Voittaja, jonka myötä Hilda nousi Helvin rinnalle 30 tittelin haltijana! Tietääkseni edesmennyt Helvini ja Hilda ovat nyt jaetulla ykkössijalla ennätysmäärän titteleitä keränneet landseerit ja on tietysti kiittäminen pitkää ikää ja terveyttä, jotta tällainen on ollut mahdollista. Toisen veteraanin ei tarvinut tyhjin käsin lähteä, sillä kieltäydyin veteraanien sertistä, joka siirtyi saman tien tälle koiralle ja lisäksi Hildalle jaettu veteraani-CACIB siirtyy myös.   

Messarissa kävimme myös toisena näyttelypäivänä joulukuun alussa, mutta unkarilainen Zoltan Baffia ei tytöistä liiemmin tykkäillyt, vaan lätkäisi Hildalle EH:n ja Hertalle sileän ERI:n. Ylipainoisia kuulemma, no Hildalla on sellaista vanhuksen löysää hiukkasen, mutta Hertalla?! Hertan arvostelu: Well proportioned bitch. Medium strong bones. Medium substance. A little bit roundish eyes. A little overweight today. Firm topline. Moderate angulations both front and rear. Falling croup. Easy movement with short steps. Muuten voisin tuon arvostelun allekirjoittaakin... Askeleet nyt ovat milloin minkäkinlaisia, riippuvaisia kehän koosta, omasta rytmistä, alustasta yms. Hildan arvostelu: Medium sized, strong boned bitch. Heavy overweight condition. Excellent head proportions. Medium brown eyes. Strong skull. Excellent forechest. Good spring of ribs. Loose topline. Correct hind quarters. A little bit short steps and close on hocks. Happy temperament. 

Joulukuun puolivälissä rallyilimme Vantaalla. 

Hertalla oli taas hyvä fiilis, mutta harmillisesti sama lopputulos kuin edelliskerralla eli 68 pistettä (hyväksytyn tuloksen raja 70 p.) Kerrankin älysin toimia niin, että kun Hertta kehään tultua jäi katselemaan tuomaria & sihteeriä, vein sen taaksepäin lähtökyltiltä ja menimme uudelleen. Yksi pieni vinousmiinus tuli neljänneltä kyltiltä, mutta ai että olen tyytyväinen, miten hienon sivuaskeleen Hertta teki kolmoskyltillä :) Molemmat oikeaan täyskäännös -tehtävä ei onnistunut uusimisen jälkeenkään enkä taaskaan hoksannut teettää koiralle tehtävää rautalangasta väännettynä ennen uusimista. Sanonpa vaan, että ihan jees minulle, ettei 2026 enää voi uusia - säästynpä siltä itsesyyttelyltä, kun hyvin harvoin olen ns. onnistuneesti uusinut. En ilmeisesti pysty tekemään nopeita ratkaisuja. Sitten pannahisen pakki. Hertta ei peruuttanut kolmatta askelta ja eiköhän tässäkin vika löydy omasta liikkumisestani. Miksi menin tasajalka-askelia, kun olen yleensä mennyt vuoroaskelia! Kymmenes kyltti piti uusia, kun Hertta ehti mennä edelleni kun piti istua perusasentoon. Tuo on sen helmasynti - jos se ei keskity kunnolla, se jatkaa eteenpäin kun pitäisi pysähtyä. 12-kyltillä oli myös säätöä keskittymisen kanssa. Hypyn alastulossa tuli vinoudesta vielä yksi miikka, mutta tosi kiva, että heti perään suoritettava pyörähdys sujui mainiosti. https://youtu.be/TFcxJb8ffRI?si=64kc4FJQyGZ3S8gF

Hildalla oli peruutuksessa neloskyltillä ajatukset pikkuisen harhateillä, joten siitä tuli vähän virhepisteitä. Sen jälkeen kaikki meni presiis oikein kahdeksikkoon saakka kyltillä 11, jossa pari miinusta kun seuraaminen ei ollut priimaa. Istu-seiso-maahan -asennonvaihdoissa kyltillä 14 tuli vino maahanmeno (-1) ja seuraavalla tulppaani-kyltillä kontrollivirhe (-1) ja sitä seuraavalla istu-käännös-istu -kyltillä epätarkkuudesta -1 (nykivä aloitus). Ei muuta huomautettavaa ja 90/100 pistettä.  https://youtu.be/4z2zLszCj-Q?si=hwkTZsYoXhmpN7dh

Tämä oli todennäköisesti Hildan viimeinen MES-luokan kisa <3 Rally-toko Hildan kanssa on ollut aivan super hienoa kaiken kaikkiaan <3 

Hertalle mahtui vielä yksi rally-toko vuodelle 2025 juuri ennen joulua. Toiveissa olisi ollut saada voittajaluokka suoritettua ennen sääntömuutosta, mutta se ei toteutunut, kun vain yhden hyväksytyn tuloksen kuudesta käydystä kokeesta onnistuimme saamaan. Hertta osaa liikkeet teknisesti, mutta se on niin kovin häiriöherkkä, että keskittyminen herpaantuu milloin mistäkin syystä. Ja koeolosuhteisiin sekä niiden häiriöihin Hertta reagoi vireen laskulla, joten ei ole helppoa. En tällä hetkellä pysty treenaamaan Hertan kanssa missään koulutusryhmässä, jossa häiriöharjoitusta olisi automaattisesti. 

Tällä radalla mokasin aika totaalisesti peruutustehtävän. Uusin siis sen, koska Hertta ei ensin lähtenyt peruutukseen mukaan. Uusinnassa otin epähuomiossa neljä askelta taaksepäin :(  Kiva juttu oli se, että saimme tehtyä kolmoskyltin täyskäännöksen oikein, niin minä oman kulkulinjani pitäen kuin Hertta yhdenaikaisesti ja näppärästi. Seuraavalta kyltiltä pikkuvirhe -1 epätarkkuudesta, kun oli pieni viive perusasennon ottamisessa. Sitä seuraavalla tehtävällä oli ilmeisesti jotain tosi kiinnostavia hajuja ympärillä, koska Hertta nuuski kovasti, niin maata kuin kylttiäkin. Ja itse otin ohjaajavirheen kumartamisesta, kun yritin saada koiran nenän ylös lattiasta. Pujottelusta tuli -10 kun Hertta kävi kahteen otteeseen vasemmalla puolellani. Hypyssä tein jonkin -1 ohjaajavirheen ja 11-kyltillä Hertta osui kylttiin, en tainnut jättää tarpeeksi tilaa käännökselle. 2 x vasen täyskäännös -tehtävässä tein taas kumartamis-ohjaajavirheen ja Hertta ei tehnyt ensimmäistä täyskäännöstä yhdenaikaisesti, joten väärin suoritettu tehtävä. Toiseksi viimeisellä kyltillä Hertta alkoi tuijottaa jotakin eikä kuunnellut käskyjä, ilmeisesti lämmittelyalueelta näkyi seuraava koirakko radalle. Uusimisen jälkeen tehtävä kuitenkin onnistui ja viimeinen pyörähdys myös. Meille jäi 52/100 p. https://youtu.be/5kBKe3rBbxM?si=rbcMDpRUiU5gK6xA

Aaton aattona meille tuli hoitopoika Kimi joulua viettämään. Kimi solahti joukkoon vaivattomasti kuten aina ja kaikki sujui loistavasti. Hilda ja Hertta tykkäävät Kimistä, kun se on niin herrasmies.

Tapaninpäivänä tuli äkkilähtö omaa pehmeää pakettia hakemaan :D Aivan oikein, vihdoinkin olin löytänyt mieleisestä yhdistelmästä pennun <3 Äkkilähtö siksi, että suunnitelman mukaan kolmen pennun piti kulkeutua Kuopioon 28.12. mutta hakijan koiran sairastuttua, suunnitelma muuttui. Peruutuksesta tiedon saatuani olimme neljän tunnin kuluttua matkalla Pudasjärvelle, onneksi kotona kaikki järjestyi helposti sille mallille. Aamuyöllä pitkän matkan (10 h) päätteeksi yövyimme hotellissa ja seuraavana päivänä pääsimme pentua hakemaan.  

Tässä on Hippu :) Virallisesti Hippu on Wuoriluodon Grapponia. Hipun isä on oma kasvattini Pyry eli Kuuluisa Hiiohoi Hyökyaalto ja emä on Usva eli Wesitassun Giehtova Gemma. Pidän Usvan luonteesta kovasti, sillä on luonnetestistä samat pisteet kuin Hildalla (170 p.) samoin osa-aluepistein ja hyvärakenteinen Usva on myös. Pyryn kautta sukutauluun tulee Helvin sukulinjoja ja on siellä Hildankin äiti neljännessä polvessa. Pyrykin on Usvan tapaan rakenteeltaan terve ja hyvin liikkuva landseer. Vuosi sitten Hertalle tuli kohtutulehdus ja siitä lähtien olen etsiskellyt sopivaa pentua meille - nyt vain sormet ja varpaat ristiin, että Hipusta kasvaa terve, kiva ja nätti rotunsa edustaja!

Oma opastettava jälkeni oli päivän ensimmäinen ja Hertan jälki päivän viimeinen tuomariryhmässä, joten välissä oli useamman tunnin odottelu. Opastettavan jäljen merkit ja makuut siivosin heti opastuksen jälkeen ja sitten ajelin auton valmiiksi lähelle suoritettavaa jälkeä. Hertan jälki oli mukavassa maastossa, mutta siinä mielessä haastavassa, että suurin osa jäljestä kulki aukeassa metsässä ja tuuli pääsi pyörimään siellä aika tavalla. Etenkin katkokulmalla mielestäni tämä näkyi koiran työskentelyssä ja alkoi jännittää, selvittääkö Hertta katkon ajoissa. Huh, matka kuitenkin pääsi jatkumaan. Toisen kerran alkoi jännittää, kun Hertta lähti jälkeä takaisin päin, sellaista se ei ole aiemmin tehnyt. Nyt se kuitenkin jostain syystä halusi mennä kulmaan, jonka se missasi hieman ulkokautta oikaistessaan. Kulman nuuskuttelun jälkeen jäljestys jatkui normaaliin tapaan. Makuupaikkojen osoittaminen oli taas kohdillaan viime jäljen hienoisen herpaantumisen jälkeen :) Jäljestys loppui kaatoon, jota Hertta oli aikeissa alkaa järsimään, mutta tyytyi palkaksi olleisiin pizzan reunoihin (koirieni suurinta herkkua jostain kumman syystä). 

Tuomarin koeselostus: Koiralle osoitetaan lähtömakaus ja tästä kehujen kannustaessa jäljestykseen, jossa koira käyttää pääasiallisesti maavainua. Koiran eteneminen on rauhallista ja määrätietoista, pääosin jäljen päällä. Kaikki makaukset koira osoittaa hyvin selvästi. Ensimmäisen kulman katko kuljetaan veretyksen loppuun ja ulkokautta haarukoidaan uudelle osuudelle niin, että uuden alku jää toteamatta. Toinen kulma vaivatta suunnan mukaan. Kolmas kulma ensin ulkokautta oikoen, mutta koira palaa toteamaan kulman vielä jälkikäteen. Sorkalle suoraan ja jäljestys päättyy. Äänetön suoritus koirakolta. Ohjaaja luotti koiraansa. 

Hertta sai aika hyvät pisteet 45/50 p. ja ykköstuloksen, joka oli Hertan kolmas. Näin ollen Suomen Jäljestämisvalion arvo tuli ansaituksi! Hertta on jälkikoiristani luotettavin ja tarkin, se valioitui kuudella kokeella viiden ollessa minimi. Tuo yksi kakkostulos oli hukaton kakkonen, ensimmäinen VOI-jälki ihan kylmiltään avoimen luokan ja talvitauon jälkeen. Nyt kun MEJÄ:n tavoitteet ovat täyttyneet, täytyy keksiä Hertalle jokin muu laji, jossa se pääsee käyttämään nenäänsä :)

Puolen vuoden rally-tauon jälkeen lähdimme Kouvolaan kisoihin. Riikka Timosen suunnitelemalla radalla en ollut aiemmin käynyt ja tämä sama rata oli samana aamupäivänä ollut nuorten SM-kisarata:

Ratapiirrosta katsoessa jännitti, miten mahtaa sujua sarjahyppy vasemmalle kääntyen, kannattaako tuossa välissä ottaa sivulle seuraamaan. Edellisiä kilpailijoita katsoessa alkoi jännittää myös 7-kyltti, kun niiiin monelta meni pieleen 2 x oikea täyskäännös - koirat sekoittivat sen muihin käännöksiin ja monenlaisia piruetteja tuli nähtyä. Lisäksi päätin olla tarkkana itseni kanssa, etten vaihda yhtään hitustakaan kulkulinjaa puolenvaihdossa edestä. Sen mokan tein edellisessä kisassa Hildan kanssa.

Radalla oli tosi kivaa olla! Kolmoskyltiltä tuli -1 vinoudesta, jonkun ohjaajavirheen -1 tein 2 x oikean täyskäännöksen tehtävässä ja saksalaisessa täyskäännöksessä jouduin hidastamaan ohjaajavirheen -3 edestä, kun Hilda ei ollut aivan mukana käännöksen hetkellä, siitä myös -1 epätarkasti suoritettu tehtävä ja samoin viimeisestä kahdeksikko-tehtävästä, jossa Hilda pysähtyi hetkeksi. Itse luulin, että Hilda otti varaslähdön merkille lähetyksen jälkeisessä "liikkeessä kutsu koira" -tehtävässä, mutta ei ottanutkaan. Loppusaldo 93 pistettä ja vieläpä tuomaripalkinto :) Kommenteissa: Taitava suoritus, hyvä asenne koiralla ja sinulla. Video: https://youtu.be/E_eqQxI_Gzw?si=qVZDCXE9T0aM7oZE

(kuva ja video: Kristian Farneti)

Kahden viikon kuluttua oli vuorossa Haminan rally-kisa. Siellä Hildan vire ei ollut yhtä hyvä, se tykkäsi liian paljon katsella ympärilleen ja haistella alustaan päin kesken suorituksen. Ei MES-luokan radoilla onnistu puolittaisella keskittymisellä :D 

Ensimmäinen virhe heti ensimmäiseltä kyltiltä; vinous -1. Seuraavalla kyltillä hidastin, josta -3 ohjaajavirhe. Seuraavalla kyltillä jotain epämääräistä askellusta minulta, josta taas -3 ohjaajavirhe. Peruutuksessa -1 epätarkkuudesta. En tiennyt, että koiran pysähtyminen peruutuksen ja sivulle tulon välissä on virhe... Tuomarin kommenteissa luki maininta "makea peruutus" ja siinä Hilda pistikin parastaan, se oli reipas, suora ja tarpeeksi pitkä peruutus. Kartiolle lähettämisessä lähti yksi piste epätarkkuudesta, Hilda meinasi ensin mennä kartion ohi johonkin... Kutsu-kyltillä minä tein jonkin yhden pisteen ohjaajavirheen, olen sokea kun en näe sitä videolta. Mutta en löydä virhettä myöskään istu-seiso-istu -kyltiltä, kyllä se siellä varmastikin on, kun epätarkkuudesta piste sakotettu. Saksalainen täyskäännös meni taas epätarkasti ja viimeisellä kyltillä sitten tuli oikein kymmenen pisteen virhe. Eriaikaisuus. En tajua, miksi en uusinut. En tajunnut uusia :D Pisteitä jäi 77 eli hyväksytty tulos kuitenkin. Video tästä radasta: https://youtu.be/kSYDrMLrnVo?si=4iJQPB4s-569syp8

Ja kuva ihan parhaasta rally-kaverista <3

Tässä kokeessa ensimmäisenä oli jäljestys. Osa-alueen tarkoituksena on selvittää koiran kyky etsiä ja seurata vieraan henkilön jälkeä vaihtelevissa ja vaativissa maasto-olosuhteissa. Olosuhteet olivat vanhalle, paksuturkkiselle koiralle liian vaativat, sillä ilma oli hirvittävän hiostava ja ukkonen jyrähteli, jälkimaasto sijaitsi jyrkässä rinteessä - en ole koskaan elämässäni ollut yhtä hikinen kuin tämän jäljestyksen jälkeen! Pahensin omaa tilannettani vielä sadehousuilla. Jäljen etsiminen 30 m pitkältä etsintälinjalta (ns. janalta) sujui hyvin, Hilda eteni suoraan ja nosti jäljen. Tähän hommaan on aikaa 5 min. Kokonaisuudessaan jäljestämiseen on aikaa ykkösluokassa 20 min, tähän lasketaan janatyöskentely mukaan. Jäljen pituus on noin 500 m ja sinne on sijoitettu kuusi keppiä, joista saa pisteet kun ne löytyvät ja luovutetaan toimitsijalle. Kulmia jäljellä on 1-3. Jälkeä ei ole merkitty millään tavalla maastoon ja koirakko on metsässä kahdestaan. Olin epäileväinen, olemmeko joron jäljillä, mutta sitten Hilda ilmaisi kepin pysähtymällä kepin luokse. Jäljen tekijä on jättänyt keppeihin ominaishajunsa pitämällä keppejä hallussaan vähintään puoli tuntia ennen jäljen tekemistä. Jatkoimme jäljestystä, kaksi keppiä löytyi lisää, mutta sitten Hilda alkoi poukkoilla ja kulku suuntautui kohti autotietä. Yritin hetkisen saada sitä etsimään jäljen uudelleen, mutta aikapaineen alla päätin että pitää luovuttaa kepit, jotta ne hyväksytään. Tässä tallenne jäljestyksestä ja ne löytyneet kepit:

Jäljestyksestä Hilda sai 90 pistettä eli 20 p. per keppi ja etsintälinjatyöstä täydet 30 p. 

Jäljestyksen jälkeen vuorossa oli esine-etsintä, jossa alueen koko on 50 m x 50 m ja alueelle on jätetty neljä käyttöesinettä (materiaali ei saa olla metallia, lasia eikä kovaa muovia), joista ykkösluokassa koiran tulee löytää kaksi kpl viidessä minuutissa. Hilda ei saanut kuin 7 pistettä, koska se liikkui liian hitaasti alueella ja ehti löytää yhden esineen. Juuri kun aika kului umpeen, paikallisti Hilda toisen esineen ja tuomari antoi sen tuoda esineen minulle. 

Tottelevaisuusosuudessa on hiljattain otettu käyttöön mahdollisuus suorittaa niin sanottu B-tottis ja mielelläni hyödynsin minäkin tätä mahdollisuutta. B-tottiksessa ei ole vinoesteen kiipeämistä, metrin korkuista hyppyestettä, ampumista yms. Soveltuu siis useammanlaisille koirille kuin A-tottis. Suorituksiin kuuluu seuraaminen, liikkeestä istuminen, liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo sekä paikalla makaaminen. Seuraaminenkin on lyhentynyt männä vuosien ärsyttävän pitkästä seuraamisesta, jossa koira oli ensin kytkettynä, sitten vapaana tekemässä samat pitkäpiimäiset kävelykaaviot. Kyllä sitä seuraamista on nykyiselläänkin ihan tarpeeksi... Hilda oli ensin paikalla makaamisessa ja se sujui ongelmitta. Varsinaisten liikkeiden kohdalla sitten keskeytin, koska kentällä oli aivan liian kuuma (23C) ja näin Hildasta, että se ei jaksa/halua. Kiva oli kokeilla tätä lajia kokeessa, olisi vain pitänyt startata jo monta vuotta sitten! Nyt oli vanhuskoira jo hidastunut näihin suoritusaikavaatimuksiin. Suotuisammalla viileämmällä syysilmalla olisi ollut vielä mukavammat muistot uudesta kokemuksesta.

Porvoossa sitten näyttelyssä kastuimme ihan urakalla. Eipä ole pitkään aikaan sattunutkaan niin märkää näyttelykeliä :D Eikä menestystäkään tullut, Hertta sai sileän ERI:n ja Hilda EH:n. Toinen oli liian luikku ja toinen liian pullea. Hertan arvostelu, tuomarina Virpi Leppälä: 5 v. Nartun mittasuhteet. Feminiininen pää. Kuono-osa voisi olla vahvempi. Hammastodistus esitetty puuttuvista hampaista. Hieman vaaleat silmät. Hyvä pään malli. Etuosa voisi ollä täyttyneempi ja raajaluusto vahvempi. Liikkuu kovin ahtaasti takaa ja löysin kyynärpäin. Sujuva sivuaskel. Koira saisi olla kauttaaltaan vahvempi ja vankempi. Hildan arvostelu: 9,5 v. Hieman tuhdissa kunnossa esitetty veteraani, joka kuitenkin liikkuu sujuvalla sivuaskeleella. Antaa hieman matalaraajaisen vaikutelman. Hieman raskas runko. Feminiininen pää. Hieman pyöreät, turhan vaaleat silmät. Kuono-osa voisi olla vahvempi. Ok purenta. Hyvät korvat. Niukasti, mutta tasapainoisesti kulmautunut. Korkea kinner. Liikkuu kapeasti takaa. Hieman löysästi edestä. Ihastuttava veteraani, saisi kuitenkin olla tiiviimmässä kunnossa. Huvittava tuo kulmausasia, erkkarituomari kirjoitutti liian voimakkaista takakulmauksista - nää on näitä :D 

(kuva: Kaiku Vatka Photography)

Sateen uhka leijui yllä myös Riihimäen näyttelyssä, mutta siellä vältyimme kastumiselta. Tuomarina toimi Pirjo Aaltonen, enkä muutes ole kummallekaan näille tuomareille aiemmin koiria esittänyt. Täältä oli kotiin tuomisina muutakin kuin kokemusta, sillä Hilda oli ROP-VET ja Hertta oli VSP! Oikein kiva, koska tällä voitolla Hertta sai NORD-SERT:n Suomesta. Ja Suomessa on vieläpä tosi vähän NORD-näyttelyjä (esim. tänä vuonna tuon Riihimäen jälkeen vain toinen messarin näyttelyistä) eli oikein, oikein hyvä se tähän kohtaan saada! Hertan arvostelu: Sopusuhtainen, hyvärunkoinen narttu, jolla riittävä raajakorkeus. Hyvä karvapeite ja väritys. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvä kaula ja ylälinja. Oikeat pään mittasuhteet, hyvä pään vahvuus. Vaaleat silmät. Hampaita poistettu, josta esitetty eläinlääkärintodistus. Liikkuu aavistuksen kapeasti takaa, hyvin edestä. Hyvät sivuliikkeet. Hildan arvostelu: 9 v. Voimakasrunkoinen veteraaninarttu. Pirteä ja reipas olemukseltaan. Raajakorkeutta saisi olla hieman enemmän. Hyvä karvanlaatu. Hieman pilkutusta valkoisessa värissä. Hyvät kulmaukset. Tyypillinen vahva nartun pää. Vaaleat silmät. Hyvät edestakaiset liikkeet. Hyvät sivuliikkeet. Lanneosaltaan hieman pitkä. Hampaita poistettu, josta esitetty eläinlääkärintodistus. Hertan tulosrimpsu siis VAL ERI1 SA PN1 NORD-SERT VSP ja Hildan VET ERI1 SA PN3 NORD VET-SERT ROP-VET. Kuvan otti Raija Saha, vasemmalla ROP Raigomillin Zorron Legenda.