Kotkan Koiraystäväin Seuran järjestämässä TOKO-kokeessa entisellä treenihallillamme elokuun viimeinen lauantai. Olin ensin aamupäivän kokeessa vastaavana koetoimitsijana EVL- & VOI-luokissa ja iltapäivällä kisasin Hildan kanssa. Odotuksia ei sinällään ollut; Hilda osaa liikkeet, mutta mielentilan kanssa oli ollut vähän niin ja näin niissä pienissä treenihetkissä, joita sen kanssa ehdin tehdä koetta edeltävällä viikolla.

Paikalla istuminen ryhmässä minuutin ajan meni onneksi hyvin ja siitä 10 pistettä. Yksilösuorituksista ensimmäisenä tehtiin estehyppy, jossa Hilda huomioi maahan laitetun merkkilätkän eikä näköjään sen enempää tarvittu keskittymisen herpaantumiseen, koska sen jälkeen se ei tullut kunnolla loppuasentoon ja käytin ylimääräisen käskyn (ja tahattomasti myös hieman vartalo-ohjausta) sivulle tulemiseen. Arvosanaksi estehypystä jäi 8. Toisena tehtävänä oli liikkeestä seisominen ja tämä oli minun mielestäni todella kiva nähdä näin päin. Aiemmissa kokeissamme ensin on ollut liikkeestä istuminen ja se on silloin aiheuttanut sen, että Hilda on tehnyt sitten myöhemmin seisomisessa väärän asennon eli mennyt siinäkin istumaan. Tällä kertaa asento oli oikea, mutta Hilda pysähtyi vasta usean käskyn jälkeen todella myöhään. Luulin, että liike menisi nollille ja lähdin koiran vierelle ilman liikkeenohjaajan lupaa. Tästä sain moitteen, mutta arvosanaksi jäi silti 5?! 

Pysäyttävän liikkeen jälkeen oli vuorossa vauhtia, nimittäin lähettäminen määrätylle paikalle & maahanmeno eli tuttavallisemmin ruutu. Hilda juoksi ruutuun hyvin ja meni maahan tarpeeksi nopeasti, arvosanaksi täysi 10. Sitten oli taas pysäyttävän liikkeen vuoro ja tuomari oli valinnut liikkeestä istumisen (maahanmeno olisi toinen vaihtoehto). Liike onnistui kivasti ja tuomari antoi 9, ehkä yksi piste putosi aavistuksenomaisen hidastamiseni/kropan kääntämiseni johdosta. Seuraavaksi koira sai taas juosta, kun liikkeenä oli merkin kierto. Minun mielestäni Hilda katsoi kartiota ja ajattelin, että se onnistuu, mutta Hilda juoksikin ohi kartiosta huomattavasti kauempana sijaitsevaa puolipalloa kohti. Lisäkäskyt eivät auttaneet, Hilda vähän hämmentyi ja nuuski vähän maata eikä merkin kiertämisestä tullut pisteitä. 

Seuraaminen ilmentää minun mielestäni todella hyvin koiran mielentilaa ja Hildalla se ei ollut sujunut ennen koetta. Ei se kokeessakaan seurannut niin hyvin kuin osaa, 8 saatiin arvosanaksi. Peruuttaminen sujui teknisesti ihan hyvin ja se on aina positiivista. Seuraamisen jälkeen luoksetulo, joka meni hyvin ja 9 tuli. En tiedä, miksi piste otettiin pois, muistaakseni Hilda tuli eteen istumaan tarpeeksi lähelle eikä loppuperusasento näyttänyt vinolta. Toiseksi viimeisenä liikkeenä suoritettiin asennonvaihdot eli kauko-ohjaus ja siitä Hilda sai 10. Asentojen vaihdot olisivat kyllä saaneet olla minun makuuni reippaammat, mutta teknisesti istu-maahan-istu-maahan meni puhtaasti.

Viimeisenä ohjelmassa oli nouto. Kieltämättä vähän jännitti, kun viimeksi kokeessa Hilda otti varaslähdön. Tällä kertaa nouto meni hienosti! Jostain tuomari pudotti puolikkaan pisteen, mutta meille asti tuli 9,5. Kokonaisvaikutuksesta saimme 9 ja tuomari kommentoi, että reipasta tekemistä. Kaiken kaikkiaan 254 pistettä eli himputin himputti 2 pistettä vaille ykköstuloksen :D Noooo, paljon paremmin kuin oletin ja paras avo-suoritus tähän mennessä - ehkä saamme joskus vielä koetuloksen, jossa ei ole yhtään nollaa paitsi niiden ykkösten jälkeen ;) 

Videosta suuret kiitokset Hakalan Terhille: https://youtu.be/tu9gvkMXdmg

Ja satuimme sopimaan kolmen parhaan joukkoon, palkintona oli vaikka mitä kivaa!

(kuva: Jaana Siltanen)

Perusasentojen ottaminen liikkeiden alussa oli onnettoman jähmeää ja koiran huomio saisi olla muutenkin enemmän ohjaajassa... Voisin kuitenkin olla kajoamatta koiraan kesken kokeen ja keskittyä kiittämään sitä vain sanallisesti - myös ilman mitään omien käsien taputteluja jne. Eikä tarvitsisi myöskään perusasentoihin tullessa läiskiä omaa jalkaa kädellä - miksi ihmeessä tein niin... Lisäksi minun täytyy nyt ihan oikeasti ottaa treeneihin mukaan paljon kokeissa esiintyviä erilaisia merkkejä maassa. Ja haluan muistaa seuraavaksi siirtyä suorituspaikalta toiseen sillä tavalla, että koiran liikkuminen on suoraviivaista eikä turhia pyörimisiä tule. Avoimeen luokkaan tulevat sääntömuutokset ovat varmasti ihan tervetulleita, meidänkin suorituksemme kesti lähes 9 minuuttia, vaikka liikkeenohjaaja oli nopea. Onhan se aika pitkä suoritus koiralle, kun on kyse kuitenkin vain avoimesta luokasta.

Hertta oli Heimon kanssa leikkitreffeillä sillä aikaa kun äippänsä oli kisaamassa. Heimo oli jo entuudestaan tuttu tiibetinterrieripoika, joka kävi meillä jo silloin, kun pennut olivat vielä kaikki yhdessä koossa. Leikit sujuivat edelleen hyvin, mutta oli Heimolla paljon enemmän vauhtia omalla reviirillään ja kun oli vain yksi leikkikaveri ison katraan sijaan. 

Helvin kanssa kävin osteopaatilla ja olihan siellä jumeja auottavana - seuraavan kerran varasin saman tien muutaman viikon päähän. Osteon jälkeen kävin pikaisesti "kaupungilla" pennun kanssa kävelemässä. Lainausmerkeissä siksi, että kävelimme Katariinan meripuistossa eli moottoriliikennettä siellä ei ole. 

Mainitsemisen arvoinen asia on myös se, että pääsin kuin pääsinkin edes kerran tänä kesänä sen kaikkein rakkaimman harrastuksen pariin eli VEPE-treeneihin <3 Lajin pariin tutustumiskäynnille tuli myös Hansun omistaja Päivi ja minä pääsin pussailemaan Hansua!