Kotkan VEPE-lansujen treenikausi päättyi elokuun lopussa rotumestaruuden kenraaliharjoituksiin. VEPE:n rotumestaruudet järjestettiin Himoksella ja olin ilmoittanut molemmat koirat molemmille päiville. Rotumestaruudesta miteltiin lauantaina JUN- ja ALO-luokissa ja sunnuntaina AVO- ja VOI-luokissa. Toki kokeet ovat ihan normaaleja kokeita kaikille luokille kumpanakin päivänä, rotumestaruudet vain jaetaan siihen päälle eri päivinä. 

Lauantaina Hertan veneestä hypyssä tuli pieni yllätys, kun Hertta ei lähtenyt heti. 

(kuvat: Ari Lehtonen)

Tuomari taisi sanoa, että lähtöaikaa jäi 4 sekuntia. Hertan keskimääräinen suoritusaika liikkeessä on ollut 45 sekuntia, nyt kellotimme minuutin ja 9 sekuntia. Hyvä kuitenkin, että lähti ja tuli maaliin, niin täydet pisteet jäi liikkeestä tälläkin tyylillä. 

Juniorien toisena koeliikkeenä on veneen nouto ja tämän olemme tehneet kokeissa niin, että menen itse veneeseen kutsumaan Herttaa. Niin tälläkin kerralla. Hyvä, että tuli mainittua apuohjaajana toimineelle Kaisa H:lle, että Hertta saattaa yllättäen nykäistä odottaessa, vaikka se olisi näennäisesti rauhallisesti - niin kävi ja ilman ennakkovaroitusta olisi Hertta saattanut saada Kaisan kompastumaan veteen tai päästä ottamaan varaslähdön. 

(kuvat: Ari Lehtonen)

Veneen haku sujui myös täysillä pisteillä, tosin joka kerta Hertta vähän pyörii siinä minun luonani ennen rantaan lähtemistä. Näin kuitenkin se hakee veneen, sillä vieraan ihmisen ollessa veneessä se tuskin koematkaa 30 m vielä lähtisi venettä hakemaan ilman köyden heilutusta tms. apuja. 50/50 pisteen suorituksia tuli kokeessa muitakin, joten rotumestaruus jaettiin aikavertailulla, Hertalle hopeasija 2/7 <3 Hertan veikka Hansu osallistui myös JUN-luokkaan, mutta tällä kertaa nuoren uroksen mielenkiinnon vei muut asiat, harmi tosiaan kun Hansulla on jo näyttö täyden pisteen kokeesta ja olisi varmasti pärjännyt myös uintiajoilla! Hertan sisko Kantti osallistui sitten jo ALO-luokkaan ollen ensimmäinen kasvattini virallisissa VEPE-kokeissa :) Kantti teki hienot veneestä hypyn ja veneen noudon, mutta vienti ja hukkuvan pelastaminen ei vielä onnistunut kokeessa. Sain kunnian olla Kantin apuohjaaja ja se on ihana vepe-koiran alku! 

Hilda oli lauantaina hieman uuden edessä, kun kokeilin vähän erilaisia suoritustapoja. Toisen veneen noudossa ohjaaja voi valita, onko hän lähettämässä koiraa veneessä vai maalla. Luottaen Hildan paikallaoloon laitoin sen yksin veneeseen 50 m soutumatkan ajaksi. Näin sain sen varmasti lähtemään, mutta niinhän siinä kävi, mikä tässä tavassa on riskinä, ettei Hilda hakenut vinolta linjalta toista venettä, vaan ui suoraan minun luokseni rantaan. 

(kuvat: Ari Lehtonen)

Pelastusrenkaan vienti sujui yhtä hyvin kuin pääsääntöisesti treeneissä! Hyvä lähtö, hyvä luovutus eikä mitään siinä välissä :) 

(kuvat: Ari Lehtonen)

Ohjatussa veneen noudossa kokeilin tokomaista lähestymistapaa, jossa koira olisikin ohjaajan kanssa naamat vastakkain. Olin jutellut parin venetuomarin kanssa tästä eivätkä he nähneet mitään sääntöjen vastaista tällaisessa suoritustavassa, mutta kokeen ylituomari katsoi tämän avustamiseksi ja vähensi 5 pistettä. Muuten liike sujui ongelmitta, minusta Hilda kuuntelee minua paremmin ohjauksen suhteen jos se ei katsele veneitä. Munkki kävi kyllä köyden pudottamisen kanssa, sillä Hildalla pysyi köysi ihan silkasta sattumasta suussa, kun se rupesi ravistelemaan itseään jalkojen osuessa pohjaan juuri ennen maalialuetta... Ikuisuusongelmalta tuntuu pudottelut. Täytynee mietiskellä joku pisteitä vähentämätön vaihtoehto lähettämiseen, ehkä tiukka katsekontakti ohjaajaan sitten?! Pitkästä aikaa vepe-kokeesta videomatskua, kyseisen ohjatun veneen noudon kuvasi Kaisa Heikkerö: https://youtu.be/EbpTA67eD0A 

Hukkuvan pelastamisessa Hildalle sattui työtapaturma. Hilda teki jonkun ihmeellisen kiepautuksen hukkuvan takana tartuttuaan dummyyn. Seurauksena oli dummyn vääntyminen tosi hankalan näköisesti ja näin ollen Hilda päästi irti dummysta ja palasi rantaan. Voipi olla taas vaikutusta puuttuvilla kolmella suurella poskihampaalla, ote ei vain ole sillä hyvä ja saattaa myös tuntua ikävältä tietyissä tilanteissa. Lopputulemana 45 p. eli ei tulosta. 

Seuraavaan päivään sitten taas uudella innolla ;) Herttaa apuohjasi sunnuntaina Disa ja tulos oli taas hyvä 50/50 p. luokkavoitolla. Se oli Hertan viimeinen JUN-koe, joita en aiemmin ollut omien koirieni kanssa käynyt kuin Helvin kanssa yhden 0-tuloksella. Hertan kanssa niinkin monta kuin neljä ja kaikista 1-tulos. 

Hildan kanssa eka liike tuotti aikalaisen virhesuman: maalista ohitse 2 metriä, köyden pudottaminen 1 m ennen maalia ja itsekin käytin ylimääräisen käskyn. Pisteitä jäi 19/25, mutta vene tuli otettua matkaan mukaan ja se on pääasia! Tulen todennäköisesti tekemään jatkossakin näin päin, että jään itse rannalle ja koira on yksin veneessä. Vienti meni vahvasti täysin pistein ja myös sekunnilleen samalla ajalla kuin edellispäivänä :D Sitten meni jännäksi ja punnitsin ohjattua veneen noutoa lähettämistavan kannalta. Päädyin riskinottoon ja lähetin "kaikkien sääntöjen mukaan" koiralla ja itsellä katseet samaan suuntaan ulapalle veneille päin. Oikeanpuoleinen vene piti hakea, joten lähetin Hildan oikealta sivultani. Onneksi se meni sinne, mihin pitikin. Maalin ohituksesta menetettiin yksi piste. Ykköstulos oli nyt todella mahdollinen ja tilanne hieman hermoja raastava - hukkuvan pelastamisessa dummyn kanssa oli suuri todennäköisyys, että Hilda irrottaisi liian aikaisin ennen maalia mikäli liike onnistuisi siihen saakka. Ja se on kallis virhe, kun vähennys on avoimessa luokassa 3 pistettä per metri. Tiesin, että meillä olisi varaa menettää enää 3 pistettä. Päätin käyttää hukkuvan pelastamisessa valjaita. Silloin hukkuvalla ei ole dummya, joka suurta osaa koirista innostaa kovasti hakemaan hukkuvan. Ja valjaita käytettäessä koiran on mentävä tarpeeksi lähelle hukkuvaa, jotta hukkuva saa otteen koiran päällä olevista valjaista. Mutta kerran kun hukkuva saa valjaista kiinni, niin eipähän putoa liian aikaisin matkasta ;) Hilda hyppäsi niin hienosti liikkuvasta veneestä hakemaan hukkuvaa! Kiersi niin hienosti hukkuvan! Olin aivan todella iloinen! Ykköstulos 93/100 p. ja luokkavoiton 1/7 osallistujasta myöten rotumestari 2021 <3  Mikään muu harrastamani laji ei aiheuta minulle niin hyviä fiiliksiä kuin hienosti menevä vepe-koe. Sitä jotenkin tuntuu aika pysähtyvän, kun ei voi muuta tehdä kuin kauempaa katsoa ja ihastella, miten koira osaa ja tekee. 

Virallinen palkintokuva, kuva: Kaisa Heikkerö

vielä toinen poseeraus kauniissa järvimaisemassa, kuva: Disa Leppä

Tärkeä uutinen on myös osaltaan Himokselle lähtöpäivänä Hertalle tehty sydänkuuntelu, joka kertoi kaiken olevan sydämen osalta kunnossa. Auskultaatiokuuntelun voi tehdä virallisena vuoden ikäiselle koiralle ja toki toivoisin kasvattajana myös Hertan sisaruksille sydänkuuntelua - se on vaivaton tutkimus, joka ei edellytä rauhoittamista tms. Pitää vain huolehtia, että auskultaation tekee Kennelliiton hyväksymä eläinlääkäri, jotta tuloksesta saa virallisen. Hildan sydän on auskultoitu terveeksi, mutta pentujen isän sydäntä ei ole virallisesti kuunneltu. Auskultaatiotutkimuksella saadaan selville tilanne synnynnäisten sydänsairauksien osalta.