Loppiaisena osallistuin Hildan kanssa rally-tokokisaan, joka sujui hienosti! Hannele Pirttimaa oli tuomari ja tässä ratapiirroksensa:

Etukäteen toivoin, että vierellä peruuttamista tai merkille lähetystä ei olisi, mutta kyllä vaan oli molemmat. Ja lisäksi poispäin ohjaajasta peruuttaminen kruunattuna istu-seiso-maahan -kyltillä. Näillä spekseillä minulla ei ollut suuria odotuksia tuloksen suhteen, sillä vierellä peruuttamisessa on viime aikoina Hildalla käynyt virheitä, merkille lähettämisessä meillä on aina pieni lapasesta lähtemisen riski ja ohjaajasta poispäin peruuttaminen on yleinen virhealtis liike pysähtelemisen ja vinoon menemisen vuoksi. Istu-seiso-maahan olen vasta vähän aikaa sitten opettanut uudella tekniikalla enkä ollut ollenkaan varma, että Hilda tekisi sen hyvin.

Lämmittelynä tein merkkiä, hyppyä ja spiraalia lukuun ottamatta kaikki tehtävät muutaman kyltin sarjoissa - joskus minulla on ollut merkkikartio mukana autossa, jotta olen voinut tehdä myös sen ennen radalle menoa, mutta tällä kertaa kartiota ei ollut mukana. Sitten halliin vuoroa odottamaan hetkeksi ja virettä vähän alaspäin koiralta. Radalla tein -1 virhepisteen ohjaajavirheen kyltillä nro 7 eli "liikkeessä kutsu koira". Se taisi olla aavistuksen omainen vauhdin hidastus liian aikaisin. Seuraava virhe sattui kyltillä 13, jossa Hilda osui kylttiin vaihtaessaan edessäni seuraamispuolta. En siis jättänyt tarpeeksi tilaa koiralle. Ohjaajasta poispäin peruuttamisesta tuli myös yksi virhepiste epätarkasti suoritetusta tehtävästä. Olen tosi huono "tuomaroimaan" tätä lajia, mutta minusta Hilda ei pysähtynyt kesken peruuttamisen. Ehkä peruuttamismatka oli sitten hieman liian lyhyt tai ohjaamisessani oli joku pieni huomautettava asia. Toistin virheeni liian lähellä kylttiä olemisesta vielä viimeisessä tehtävässä. Liian lähellä kylttiä ja liian edessä, koska en meinannut mahtua kiertämään Hildaa sen ja kyltin välistä - tästä pisteen vähennys koodilla "epätarkasti suoritettu tehtävä". Hilda ei siis tainnut tehdä yhtään virhettä ja minä tein neljän virhepisteen edestä. Tämän kanssa pystyn elämään varsin hyvin, lopputuloksena siis 96/100 pistettä :) Tuomarin kommentit olivat, että hieno rauhallinen rata ja sijoituimme luokan kolmanneksi. 

Jaana Siltanen kuvasi suorituksemme videolle: https://youtu.be/JTByr_UXanA

(kuva: Tiina Sundgren)

Tammikuun alussa vein Hertan SmartDOG-testiin ihan mielenkiinnosta. Kaikki tieto sen luonteesta ulkopuolisen asiaa tuntevan ihmisen silmin on tarpeen koulutuksen kannalta ja muutenkin, itselläni on välillä hieman vaikeuksia ymmärtää Herttaa... Testipaketiksi valitsin tällä kertaa osion "Oppiminen, tunnetila ja muisti" ja testi kesti kaikkiaan noin tunnin. Testi alkoi muistin mittaamisella ja siinä käytettiin puolikaaren muodossa olevia astioita, joissa yhdessä oli vähän ruokaa, yhdessä paljon ruokaa, yhdessä joku koiralle merkityksetön esine ja yksi astia oli tyhjä. Paljon ruokaa sisältävälle astialle koiraa ei päästetty syömään, mutta se sai haikailla sitä. Sitten lähdimme Hertan kanssa testitilasta vajaaksi kymmeneksi minuutiksi pihalle. Sillä aikaa testaaja vaihtoi astiat uusiin, tyhjiin astioihin ja sisään palattuamme Hertta suuntasi suoraan sinne, mihin se muisti jääneen paljon syömätöntä ruokaa. Testiraportti: Koirasi muisti erittäin hyvin sen astian, joka on sille kannattavin, eli jonne ruoka jäi sen lähtiessä huoneesta. Koirasi pystyi palauttamaan aikaisemmin kohtaamasta tilanteesta asian, jota se ei todennäköisesti olettanut kohtaavansa uudelleen. 

Oppimista testattiin opettamalla koiralle kaksi astian sijaintia. Toisesta sai aina ruoan ja toisesta ei koskaan. Kriteerinä käytettiin astioille menoaikaa sekunteissa tai kahta tyhjälle menon kieltäytymistä. Oppimisen nopeutta mitattiin toistojen määrällä. Käänteisessä oppimisessa ruoan sijainti vaihdetaan eli aikaisempi tyhjä sijainti onkin nyt ruoan sijainti. Hertasta näki, että olemme viime aikoina harjoitelleet luopumista :D Se tarvitsi useimmiten "ole hyvä" -luvan minulta lähteäkseen astialle. Testiraportti: Koirasi oppi kahden astian sijainnit keskimääräisellä nopeudella - suurin osa koirista tarvitsee oppimiseen juurikin tämän verran toistoja. Hertta tarvitsi osion oppimiseen 20 toistoa, eli oli hyvin lähellä normaalia nopeampaa oppimista (10-19 toistoa). Käänteisessä oppimisessa koirasi oppi kahden astian sijainnit yhtä nopeasti kuin koirat keskimäärin ovat aikaisemmissa tutkimuksissa oppineet. Hertalla meni tämän osion oppimiseen 22 toistoa, eli siinäkin se oli keskimääräisen alarajalla, lähellä tavallista nopeampaa oppimista. 

Tunnetilasta on teoria, jonka mukaan ihmisten ja eläinten keskittymiseen, päätöksentekoon ja muistiin vaikuttaa aina tunnetila. Yksilöt, joilla on negatiivinen tunnetila ovat taipuvaisempia tekemään pessimistisempiä päätelmiä tilanteessa, jossa ärsyke on epämääräinen (ei siis selkeästi positiivinen tai negatiivinen). Eroahdistuneet ja ääniarat koirat ovat tyypillisesti pessimistisiä. Testissä katsotaan, olettaako koira keskelle asetetun astian (epäselvä ärsyke) sisältävän ruokaa. Testiraportti: Koirasi valinta on erittäin optimistinen tässä testissä! Koira menee tarkistamaan erittäin nopeasti epämääräisen keskiastian.

Kokonaisarvio testin perusteella: Hertta on avoin ja ystävällinen koira, joka tutustuu rauhallisesti uuteen tilaan. Hertta on motivoitunut ruoasta koko testin ajan. Muistiosiossa Hertta muisti hyvin kannattavimman astian eli sen, johon jäi suuri määrä ruokaa. Hertan tunnetila testissä oli hyvin positiivinen ja koira meni myös erittäin nopeasti tarkistamaan epämääräisen keskiastian. Hertalle tulee kuitenkin testissä useita ns. kieltäytymisiä, eli koira ei lähde tyhjälle astialle lainkaan tai lähtee kehoituksen jälkeen todella hitaasti. Ensimmäinen kieltäytyminen tuli jo ensimmäisen osan 10. toistolla, eli sen valossa Hertta oli jo nopeasti hoksannut, ettei toisen puolen astiassa ole ikinä herkkua. Tätä voisi tulkita niin, että Hertta on yleisesti optimistinen, mutta jos se on jo oppinut, ettei jokin asia kannata, se äänestää selvästi jaloillaan eikä viitsi vaivautua turhaan. Virallisen kaavan mukaan Hertalla meni 20 toistoa oppiakseen ensimmäisen osion. Käänteisessä oppimisessa Hertalla meni 22 toistoa, eli se oppi molemmat osiot melkein yhtä nopeasti. Käänteinen oppiminen on yleensä vaikeampi oppimisosio koirille verrattuna ensimmäiseen oppimistehtävään.

Testin jälkeen suuntasin pitkästä, pitkästä aikaa rakennusetsintään Hansun navetan vintille. Oli kiva havainnoida koirien etsintää ja täytyypä ottaa uusiksi pian. Seuraavana viikonloppuna matkasin Kantin kotiin ja ohjelmassa oli käynti Hyvinkään koirauimalassa sekä nose work -harjoittelua. Nose work oli varsin mielenkiintoista! Ensin ehdollistimme koirat eucalyptuksen hajuun naksuttimen kanssa. Asia jätettiin muhimaan ja seuraavana päivänä hajupiiloja laitettiin vanhan koulun liikuntasaliin ja sinne vaan koirat etsimään lähtöhajun antamisen jälkeen - uskomattoman hyvät suoritukset näillä eväillä :) 

Hilda harkitsee, pitäisikö hypätä pöydälle hajun lähdettä tarkentamaan, hajupiilo on kuntopyörän satulan alla

Hertan löytö, hajupiilo oli metallisessa purkissa kiinnitettynä tikkaan alimman askelman alle

Toinen löytö Hertalta, hajupiilo taisi olla penkin selkänojan takana

Tässä Hertta ensin tarkentaa hajun lähdettä ja löytyihän se; piilo on köyteen kiinnitetty huopatassu

(nose work -kuvat: Kaisa Heikkerö)

Viikko sitten Hilda kävi osteopaatin käsittelyssä. Lapojen välissä oli vähän kireyttä, mutta ei muita löydöksiä. Se Hildan ontuminen marras-joulukuussa hävisi yhtäkkiä itsestään sikäli, että messarin jälkeen aloin rasittaa sitä kokeilumielessä vähän enemmän, ei ontumista. Sitten taas vähän enemmän, ei ontumista jne. Sitten palasimme ihan normaaliin elämään eikä onneksi mitään vaivaa ole enää ollut! Kuulostaa vähän erikoiselta, että sillä olisi ollut joku venähdys saati revähdys, joka olisi parantunut noin nopeasti muutaman viikon vähäisemmällä liikunnalla (lue: ei vapaata leikkiä tai lenkkiä Hertan kanssa samaan aikaan). Sen sijaan löysin Hildan tassun pohjasta karvapaakun, jonka alta iho oli ärtynyt. Olin omasta mielestäni jo aiemmin tutkinut tassut, mutta en sitten tarpeeksi huolella. Messaria varten leikkasin ja ajoin karvat anturoiden välistä pois ja silloin vasta paljastui tuo.

Toinen pentueeni tuli juniori-ikäiseksi pari päivää sitten ja hyvin ovat voineet :) Yhdeltä piti poistaa etuhammas, joka oli lohjennut. Tässä saamani junnukuvat:

Kuuluisa Suitsait Superhelle "Helle"

 

Kuuluisa Huihai Hallayö "Hile"

sijoituspoikani Kuuluisa Hiphei Hurrikaani "Huuru"

Kuuluisa Tiktak Tornado "Kimi"

Kuuluisa Puhpah Pyörremyrsky "Mauri"

Kuuluisa Hiiohoi Hyökyaalto "Pyry"

Kuuluisa Piupau Pallosalama "Sera"

sijoituspoikani Kuuluisa Uijui Ukkospuuska "Uuno"