Heinäkuun toiseksi viimeisenä lauantaina osallistuin Ruokolahdella vepe-kokeeseen molempien koirien kanssa. Keli oli painostava ja vettä ripsi enemmän tai vähemmän. Ukkonen jyrähteli jossain vähän matkan päässä. Hertalle koe oli ensimmäinen virallinen koe Suomessa. Ekana liikkeenä veneestä hyppy, josta täydet pisteet.

Ruokolahti5.jpg

(kuva: Katja Kaipainen)

Sitten Hildan kanssa uinti ja veneen nouto, jossa Hilda odottaa yksin veneessä ja minä olen rannalla. Käsky hyppäämiseen, käsky köyden hakemiseen ja muutama virhepiste maalin ohituksesta. Koerata oli rakennettu suunnikkaan muotoon varmaan virtauksien/tuulen takia ja oikealta poijulta katsottuna suora linja rantaan oli maalin oikealla puolella aika selvästi. 

Hertan toisena liikkeenä oli esineen vienti ja tämän liikkeen johdosta koekäynnille tuli vähän lisähintaa :D Olin siis itse vastaanottajana veneessä. Hertta mietti hetken ennen kuin otti esineen apuohjaaja-Miialta, ui hyvin miltei veneelle saakka, mutta kääntyi liian aikaisin. Yritin käskyillä saada sitä lähemmäs ja Hertta pyöri useaan otteeseen siinä veneen vierellä, alkoi jo piipata epävarmuuttaan ja minulla meni pasmat sekaisin. Järkevää olisi ollut käskeä se irroittaa esineestä, jolloin virhepisteitä olisi irroittamisen onnistuttua muutama tullut, mutta mitä tekee meikäläinen - kurkotan esinettä korkealaitaisen ja korkeakeulaisen veneen reunalta sillä seurauksella, että putoan veneestä! Se oli lähinnä valuminen, mutta kun painopiste meni yli, niin mitään en voinut tehdä estääkseni uintikeikkaa. Sitten laukeaa paukkuliivit, jotka olikin muuten älyttömän tiukasti kaulan ympärillä. Nauratti oma hölmöys niin paljon, että uimisesta ei meinannut tulla mitään :D Siinä sitten tyrskin ja uin Hertan rinnalla rantaan, mutta sitten tuli mieleen, että puhelin on taskussa... Se tietysti meni pimeäksi, ei mokoma kestänyt 30 metrin uintia. No turha sitä siinä kohtaa oli surra, tapahtunut mikä tapahtunut - jatkettiin koetta hieman hysteerisen huvituksen saattelemana. Liike meni tietysti nollille, koska ohjaaja meni veteen :D

Hildalla vuorossa oli myös vienti ja avoimessa luokassa viedään pelastusrengas. Vienti on oikeastaan Hildan varmin liike ja hyvin meni nytkin, täydet pisteet. Lounastauon jälkeen koe jatkui veneen hakemisella Hertan osalta. Olin itse veneessä ja liike meni ilman virhepisteitä.

Ruokolahti6.jpg

(kuva: Katja Kaipainen)

Hildalla ohjelmassa oli ohjattu veneen nouto; vasemman puoleinen vene piti hakea ja ennen lähetystä näytti aivan siltä, että sinne Hilda on lähdössäkin, mutta kun lähetin, se lähti kuitenkin oikean puolen veneelle?! Annoin sen sitten uiskennella sinne toteamaan, ettei siellä mitään köyttä ole ja kun se oli jälleen kuulolla, annoin käskyn mennä toiselle veneelle. Sinne meni ja rantaan hienosti maaliin saakka veneen toi. Jääräpää sitten ui noin 30 metriä ylimääräistä, noin minuutti jäi suoritusaikaa jäljelle neljästä minuutista että sen puoleen ei ollut hätää lisäkoukeroista. Täydet pisteet jäi liikkeestä, mikä on minusta kyllä ihan hölmöä kun kyseessä on nimenomaan OHJATTU nouto ja koira ei kuuntele ohjausta, vaan menee väärään suuntaan...

Viimeisenä liikkeenä oli hukkuvan pelastamiset kaikissa luokissa. Hertan kanssa tein niin, että apuohjaaja meni veneeseen kutsumaan Herttaa ja minä lähetin. No Hertta ei lähtenyt ja keskeytin liikkeen, kun en halunnut painostaa sitä enempiä. Hildan kanssa oli jännittävää, kun Sipoon kokeessa se ei lähtenyt veneestä 30 s kuluessa. Olin panostanut paljon treeneissä sen jälkeen motivaatioon ja Hilda oli saanut suorapalkan hukkuvalta. Avoimessa luokassa koiran pitää lähteä sivuttain liikkuvasta veneestä ulapalle päin pois ohjaajan luota, joka on mielestäni suht vaativa tehtävä. Käytän muuten molemmilla koirillani nykyään hukkuvan pelastamisessa valjaita, koska yritän välttää kaikenlaista "turhaa" rasitusta ja niskoihin/kaulaan kohdistuvaa vetoa tulee vepessä ihan tarpeeksi jo veneiden vetämisestä. Silloin vain pitää opettaa hukkuvan kiertäminen kunnolla, jotta hukkuva varmasti ylettää ottamaan valjaista kiinni. No mutta siis meitä soudettiin rannan suuntaisesti poikittain, hukkuva putoaa toisesta veneestä ja minä annan kierrä-käskyn Hildalle. Hilda nostaa etujalat ponttoonille, mutta ei lähde! Äkkiä kehu ja uusi käsky - lähtee! Huh. Onneksi kehun kautta ja innostavalla käskyllä, Hildan kanssa kun ei äkäisyydestä ole mitään hyötyä. Kiertäminen menee hienosti, samalla minut soudetaan rantaan, hukkuva ottaa valjaista ja Hilda tulee maaliin :) Tuuletan rannassa, sillä ainoat pistemenetykset olivat ekassa liikkeessä maalin ohituksesta menneet kolme pistettä ja näin ollen tiedän Hildan tehneen juuri ykköstuloksen! 97 pistettä tietää meille siirtoa voittajaluokkaan, kovasti sitä on odotettukin! Kolme kesää meni avossa puljatessa (yksi ykköstulos per kesä), se oli Hildalle vaikea luokka, mutta ei viennin takia kuten tyypillistä, vaan monesta muusta syystä ;)

AVO1.jpg

(kuva: Miia Hänninen)

Onneksi reitti Ruokolahdelta kotiin oli tuttu ja yksinkertainen, että osasin ilman navia ;)

Aiemmin kesälomalla tytöt olivat treffanneet mökillä kavereita. Ensin oli kylässä venäjänmustaterrieri Manda, jonka kanssa Hertalla oli tälläkin kertaa oikein kivaa, vaikka Manda ei vesileikeistä oikein välitäkään.

Manda.jpg

Samalla viikolla kyläilemässä kävivät myös kasvattini Kimi (Kuuluisa Tiktak Tornado) ja Hile (Kuuluisa Huihai Hallayö). Lansuporukka juoksi pellolla ja lotrasi vedessä, viimein patterit loppuivat.

kaverikuva2.jpg

Heinäkuun lopussa vierailemassa kävi myös vepe-kaveri Kyösti, jonka piti alun perin tulla tyttöjen uimakouluun, mutta Kyösti alkoi uimaan itsekseen eikä uimakoululle sitten ollutkaan tarvetta.

birgitta1.jpg

birgitta2.jpg

Mahtui heinäkuulle yksi näyttelykäyntikin, kun Tuomarinkartanolla Helsingissä kävimme ruotsalaisen Zorica Blomqvistin kehässä. Hilda ja Hertta saivat molemmat sileät ERI1. Hertan arvostelu: Correct head and expression. Elegant neck. Quite good topline & underline. Quite good elbows & angulation. Prefer better muscled definition. Very nice temperament. Hildan arvostelu: Nice head & good expression. Very strong & musculous body. Prefer stronger angulation. Very nice coat quality & temperament. Hertalla siis oikeanlainen pää ja ilme, elegantti kaula, aika hyvä ylä- ja alalinja, aika hyvät kyynärpäät ja kulmaukset, erittäin kiva luonne, mutta tuomari olisi toivonut lihaksikkaampaa yleisolemusta jos oikein ymmärrän. Hildalla taasen hyvin vahva ja lihaksikas runko, kiva pää ja hyvä ilme, erittäin kivan laatuinen karva ja luonne, mutta kulmauksia kaivattaisiin enemmän (mikä on minusta outo tuomio, koska sillä on aika voimakkaat kulmaukset etenkin takana). Ei nyt vaan iskenyt tuomarille kukaan, koska viidestä landseerista kukaan ei saanut SA:ta.