Syyskuussa kävin neljässä näyttelyssä koirien kanssa - hirveä määrä, mutta kun sattui olemaan lähiseuduilla :D Turnee alkoi Hyvinkäältä, jossa tuomarina Marianne Holm Larnemaa. Kyseinen tuomari on aikanaan Helvistä tehnyt muotovalion, joten ajattelin, että Hilda voisi miellyttää, kun on niin saman mallinen kuin Helvi oli. No hän ei tykännyt kummastakaan koirastani ollenkaan... Hertan arvostelu: Aivan liian kapea & kehittymätön 2-vuotiaaksi nartuksi. Hieman vierasilmeinen pää. Tasapainoiset kulmaukset. Kevyt luusto. Litteä, matala rintakehä. Hyvä karvanlaatu. Kovin kevytaskelinen edestä, hieman ulkokierteinen ravi. Vaaleat, pyöreät silmät korostavat vierasta vaikutelmaa. AVO T. Tuomari sanoi minulle, että tällä tulisi olla enemmän kaikkea - no ajattelin sitten koiraa vaihtaessani, että tässä tulee nyt sitten enemmän kaikkea. Hildan arvostelu: 6-vuotias. Feminiininen. Matalaraajaisen vaikutelman antava. Hyvä pää, mutta liian vaaleat silmät häiritsevät ilmettä. Hyvä kaula & tilava runko. Melko hyvin kulmautuneet raajat. Hyvä karvanlaatu, mutta pohjavärin tulisi olla puhtaampi. Takaa kapea-asentoinen, edestä ulkokierteinen. Sivulta tyypillinen ravi. VAL H. Arvostelun sisältö täsmää Hildaan, mutta onko tämä H:n arvostelu? Hertan vierasilmeisyyttä en myöskään ymmärtänyt (eikä sillä minusta ole matala rintakehä, litteä kyllä) mutta se oli kyseisen tuomarin näkemys sinä päivänä. Joskus vaan tekisi mieli kysyä tuomarilta, että oletko ihan tosissasi. Eikä koske vain omien koirien arvosteluja ;)

On se kyllä mielenkiintoista seurata koiran kasvua ja kehitystä vuosien aikana. Miten Hildastakin on tullut näin jytky!? Nuorena se oli hieman turhan kevyen oloinen, no kyllä on tätä nykyä vahva raajaluusto ja miten tuo runkokin voi jykevöityä jatkuvasti sekä polvikulma voimistua :D Sen nyt ymmärtää, että lantio leviää pentujen myötä, ja lihaksisto varmasti vaikuttaa habitukseen myös.

Heti seuraavana päivänä suunta oli Helsingin näyttelyyn Tuomarinkylään, jossa odotti Teija Salmi-Aalto. Hän taas on aikanaan tehnyt Hildasta muotovalion ja linja piti, koska Hilda oli ROP: 6 v. Hyvä koko ja mittasuhteet, selvä sukupuolileima, kaunis pää, hieman vaaleat silmät, erinomainen kaula, hyvä ylälinja, leveä lantio, hyvä runko ja eturinta, hyvin ja tasapainoisesti kulmautunut, liikkuu yhdensuuntaisesti hyvällä askelpituudella itsensä hyvin kantaen. Herttaa ei ollut aiemmin arvostellut, Hertta sai ERI: 2 v. Keskikokoa hieman pienempi, narttumainen kokonaisuus, kaunisilmeinen pää, hyvä kaula ja ylälinja, sopiva runko, hyvä eturinta, joka saa vielä täyttyä, riittävä luuston vahvuus, aavistuksen luisu lantio, tasapainoisesti ja hyvin kulmautunut, liikkuu edestä hieman kerien, hyvä sujuva sivuliike, esiintyy ja esitetään erinomaisesti. Herttaa oli kuvannut näyttelyssä Lauri Vieristö:

Itse nappasin kuvauspisteellä pikaisesti molemmista kuvan.

Seuraavana viikonloppuna oli Porvoon näyttely. Siellä landseereille oli tullut tuomarimuutos ja alkuperäinen kreikkalainen tuomari oli vaihtunut suomalaiseen Leni Finneen. Vein myös sijoitusurokseni Uunon näyttelyyn, Uunon kotiväki oli kipeänä eikä päässyt itse paikalle. Onneksi Kaisa & Helle tulivat myös, joten pärjäsimme just ja just kahteen naiseen neljän koiran kanssa, kun oli aitaus apuna ja kiltit koirat :D Taas Herttaa oli kuvattu:

Arvostelu: Oikeat mittasuhteet, sopiva luusto. Oikealinjainen pää. Silmät saisivat olla tummemmat. Hyvät korvat, kaula ja ylälinja. Niukahko eturinta. Kevyehkö rintakehä. Riittävät takakulmaukset. Hieman etuasentoiset eturaajat. Oikea askelpituus. Tänään varsin niukka karvapeite. AVO ERI1 SA PN3

Hildan arvostelu: Hieman matalaraajainen, vankka luusto. Lähes oikealinjainen pää. Silmät voisivat olla tummemmat. Hyvät korvat, kaula ja ylälinja. Täyteläinen eturinta. Oikeanmallinen rintakehä. Tasapainoiset kulmaukset. Oikea askelpituus. VAL ERI2. 

Vasemmalta Helle, Uuno, Hertta & Hilda <3

Oli muuten huvittavaa, kun olin totuttuun tapaan jättänyt ennen landseerien arvosteluja kehäsihteerille eläinlääkärin todistukset koirien hammasvammoista ja nyt lisäksi Uunon hännästä. Kehäsihteeri informoi tuomaria todistuksesta aina kunkin koiran kohdalla, tuomari kysyi Uunosta, että mitä sen hännälle kävi. Hertan kohdalla tuomari kysyi, että mitä sen hampaille kävi ja sitä sitten päiviteltiin. Hildan kohdalla tuomari kysyi, että no mitäs tämän hampaille sitten kävi ja taas päiviteltiin... Tuli vähän sellainen olo, että minkä vammaisjoukon kanssa tässä ollaan liikkeellä (ihan aiheesta). 

Syyskuun näyttelyturnee päättyi samalle paikkakunnalle kuin mistä alkoi, Hyvinkäälle. Taas oli tuomarimuutos kohdannut lansuja, ruotsalainen vaihtui suomalaiseen. Nina Janger arvosteli ensimmäistä kertaa landseerit, tuomarioikeudet hän sai elokuun lopulla siellä arvostelukokeessa, jossa itsekin olin koirien kanssa. Mietin, että muistaako hän meidät sieltä, mutta ei muistanut ilmeisesti, kun mainitsi siinä kehän jälkeen että hän on juuri ollut landseerien kokeessa. Hildan arvostelu: 6,5 v. Voimakasrunkoinen hieman raskaan vaikutelman antava kokonaisuus. Hyvä pään malli. Ilmettä häiritsee hieman vaaleat silmät. Hyvä kuonon vahvuus. Huulet voisivat olla tiiviimmät. Hyvä ylälinja ja raajaluusto. Sopiva eturinta. Raajakorkeutta tulisi olla enemmän. Tasapainoisesti kulmautunut. Liikkuu riittävällä hieman raskaalla sivuaskeleella. Rauhallinen mukava käytös. VAL ERI1

Hertan arvostelu: 2 v. Melko hyvä pään malli. Huulet voisi olla tiiviimmät. Riittävä kuonon vahvuus. Hyväasentoiset korvat. Hyvä ylälinja. Sopiva raajaluusto. Erinomaisen pitkä rintakehä, jossa hyvä syvyys. Hyväasentoinen häntä. Liikkuu erinomaisella kevyellä sivuaskeleella hieman löysästi edestä ja kapeasti takaa. Ei täydessä turkissa tänään, mutta laatu on oikea. Rauhallinen käytös. Hieman kookkaat värimerkit rungossa. AVO ERI1 SA PN1 SERT ROP ja Suomen muotovalio! 

On se mielenkiintoista nähdä, mitä tästäkin rimpulasta kasvaa :) Kuvan otti Kaisa Heikkerö - kiva, että oli kaveri mukana jakamassa tämän etapin, Hertasta tuli ensimmäinen FI MVA -kasvattini.