Elokuun ensimmäinen viikonloppu kului Landseeryhdistyksen vepe-leirillä. Olisiko ollut minulle 18. leiri?! Niinpä koulutusanti ei ole mullistava, mutta Hertalle vieraiden rantojen treenit tekevät hyvää. Nytkin saimme erittäin hyvät avoimen luokan hukkuvan pelastukset harjoiteltua. Lisäksi Hertta harjoitteli avoimen luokan kahden veneen liikettä, jossa koira lähtee 50 m päässä rannasta olevalta veneeltä ja hakee lähempänä rantaa olevan veneen vinolta linjalta. Tässä liikeessä ohjaaja saa valita, onko itse koiran kanssa veneessä lähettämässä koiran vai odottaako koira ilman ohjaajaa veneessä ja ohjaaja ohjaa koiraa rannalta käsin. Jos ohjaaja on veneessä, koiran pitää osata irrota ohjaajasta ja viedä vene "tyhjään" maaliin - jos taas ohjaaja on rannalla, koiran pitää osata odottaa veneessä tarpeeksi kauan ja lisäksi riskinä on läpiuinti eli koira ei mene hakemaan venettä vinolta linjalta. Hertta osaa odottaa, mutta tapahtuneiden läpiuintien takia taidan kuitenkin päätyä lähettämään veneestä. Irtoamista ohjaajan luota tarvitaan sitten kuitenkin jos voittajaluokkaan asti pääsee... Hilda teki leirillä nappisuorituksen juuri kyseisestä liikkeestä eli liikkuvan veneen noudosta.

Suvi Ruotsalainen otti meistäkin muutamia kuvia leiriltä:  

vepeleiri2024_1.jpg

vepeleiri2024_2.jpg

vepeleiri2024_5.jpg

vepeleiri2024_6.jpg

vepeleiri2024_7.jpg

vepeleiri2024_10.jpg

Elokuun puolivälissä kävin molempien koirien kanssa näyttelyssä Kouvolassa. Nina Janger oli tuomarina ja hän antoi pari vuotta sitten Hertalle kolmannen, valioitumiseen tarvittavan sertin, joten ajattelin katsoa, pitääkö tuomarilinja. Pääasia oli kuitenkin havitella Hildalle kolmatta vetskusertiä, jotta siitä tulisi Suomen veteraanimuotovalio. Näyttelyyn oli ilmoitettu yhdeksän landseeria, jotka jakautuivat neljään narttuun ja viiteen urokseen. Kuuma keli oli Kouvolan raviradalla! Ja kehä myöhässä... Molemmat tyttöset esiintyivät kuitenkin iloisesti ja Hilda sai kuin saikin kolmannen veteraanisertin :) Se oli myös PN2 hienolla arvostelulla: 8,5 v. vankkapäinen ja -luinen veteraanirouva. Voisi olla hieman korkeampiraajainen. Hyvä pään malli. Vaaleat silmät hieman häiritsee ilmettä. Täyteläinen eturinta. Tilava runko. Hieno pitkä lantio ja leveä reisi. Tasapainoisesti kulmautunut. Runsas turkki, jossa jo hieman pehmeyttä etenkin raajoissa. Liikkuu varsin hyvin. Tasapainoinen rakenne. Hyväkuntoinen veteraani. Mukava käytös.

Kouvola3.jpg

Kouvola1.jpg

Kouvola2.jpg

Hildan turkki on kertakaikkisen kamala ja teettää kovasti työtä. Hildan turkki takkuuntuu helpommin ja on höttöisempi kuin mitä Helvin sterkatun nartun turkki oli, mutta Helvillä oli paksumpi/tiheämpi karvapeite (tosin saa nähdä minkälaisen talvikarvan Hilda tekee). Olen nyt antanutkin taas kuurina perus-Nutrolinin (Sport) lisäksi myös Skin & coat -öljyä josko se auttaisi, mutta onneksi hoitoaine jeesii myös kivasti. No mutta hulmuavan turkin lisäksi kuvista toivottavasti välittyy myös, miten kivalla asenteella Hilda esiintyi ja on ihanaa, kun veteraanilla askel on kevyt ja edelleen matkaa voittava. 

Tuomari piti linjansa; Hertta oli PN1 ja ROP! Itse asiassa Hilda ja Hertta olivat ainoat landseerit, jotka tuomari katsoi sertifikaatin arvoisiksi ja näin ollen ne kisasivat kahdestaan paras narttu -kehässä, onneksi kumppani oli mukana ja pääsikin sitten ensi kertaa elämässään näyttelykehään Hildan narun päähän :) 

IMG_9683%20%282%29.jpg

IMG_9682%20%283%29.jpg

Hertan arvostelu: 4 v. Koon alarajoilla. Oikeat mittasuhteet ja riittävä raajakorkeus. Hyvä pään malli, ilmettä häiritsee kookkaat turhan vaaleat silmät. Erinomainen ylälinja. Riittävä eturinta ja sopiva raajaluusto. Hieman pitkä lanneosa. Tasapainoisesti kulmautunut. Hyvä häntä. Liikkuu joustavalla, hyvällä sivuaskeleella ja yhdensuuntaisesti edestakaisin. Tasapainoinen kokonaisuus. 

Liikekuvat molemmista koirista otti Kaiku Vatka Photography ja tämän kuvan otti Salla Husu:

ROP.jpg

Elokuulle mahtui vielä landseerien rotumestaruuskilpailut vesipelastuksessa. Minäkin suuntasin Heinolaan koirien kanssa; Hildan kanssa kokeiltiin vielä voittajaluokkaa molempina päivinä ja Hertan kanssa ohjelmassa oli ensimmäinen avoimen luokan koe viimekesäisen luokkasiirron jälkeen. Hildan lauantain koe oli parempi kuin sunnuntain (VOI-luokan rotumestaruuspäivä) koe, mutta ei se silti tulosta saanut. Sunnuntaina liikkuvissa veneissä Hilda vielä sitkeästi ui veneen perässä, mutta ei tarttunut köyteen. Itse asiassa se ui niin sitkeästi perässä, että ajautui pois koealueelta. Sitten se löi hanskat tiskiin eikä tehnyt enää mitään... Lauantaina sentän liikkuvan veneen haku onnistui muuten loistavasti, mutta irroitus köydestä juuri ennen maalia vei 10 pistettä. Pitkän köyden vientiin Hilda ei lähtenyt 30 sekunnin puitteissa, pelastusrenkaan noutoon tuli ylimääräisiä käskyjä 4 kpl ja hukkuvan pelastuksessa keskeytin liikkeen kun Hiltsu pudotti renkaan köyden ja alkoi juoda vettä. Keskeytyksen jälkeen hukkuva kutsui sitä ja sain sen lähetettyä ja liike tuli tehdyksi - iso kiitos tuomarille, että näin sai tehdä! 

Hildan vepe-kesä oli kyllä umpisurkea. En ymmärrä, mikä mättää, koska treeneissä sillä on hyvä boogie ja tekee kokeenomaisesti myös hyviä suorituksia, tämän takia en usko, että olisi fyysistä laatua. Kai se sitten on henkistä laatua se mättäminen. Olen pettynyt sikäli, että tiedän sillä olevan edellytyksiä ihan valioksi saakka - jos ei liian aikaisin irroittaminen sitten olisi kompastuskivenä. Tässä muutamia kivoja kuvia kokeista, kuvaaja Kaisa Heikkerö:

Hilda-a.jpg

Hilda-b.jpg

Hilda-c.jpg

IMG_5119.jpg

Hilda6.jpg

Hilda-a.jpg

Hilda4.jpg

Hilda-b.jpg

Hertan rotumestaruuskoe meni paremmin kuin kuvittelin etukäteen. Hertta on nimittäin treenannut lähinnä Hildan kanssa yhtäaikaa, tällä olen yrittänyt luoda sille vauhtia ja motivaatiota, koska se on erittäin kateellinen Hildalle ja yrittää aina olla eka ja mennä Hildan edelle. Kokeeseen ilmoitin sen kannatuksen vuoksi tietämättä ollenkaan, mitä se tekee kun onkin ilman äipän henkistä tukea. Kaiken lisäksi olin vasta vepe-leirin jälkeen päättänyt, että olen ensimmäisessä liikkeessä (toisen veneen nouto) koiran kanssa veneessä kun sitä ennen olin laittanut Hertan odottamaan veneeseen ja kutsunut rannalta. En siis uskonut Hertan edes lähtevän pois minun luotani veneestä... Niin vaan lähti heti ensimmäisestä käskystä, wautsi! Hienosti suuntasi vinoon linjaan haettavalle veneelle ja veti sen maaliin, tosin tolpan väärältä puolelta. Sain sanktiota ylimääräisistä käskyistä ennen varsinaisen liikkeen alkua kahden pisteen menetyksen verran, mutta ei se mitään. 

Hertta2.jpg

Hertta1.jpg

Pelastusrenkaan vientiä Hertta ei tehnyt, ei ottanut köyttä suuhun, oli kyllä lähdössä veneelle ilman vientiesinettä. Ohjatun veneen noudon Hertta teki niiiin hienosti täysillä pisteillä :) Haettava vene oli oikealla puolella, sinne se lähti yhdellä käskyllä ja toi veneen maaliin naama peruslukemilla. Hertta on kyllä hassu, kun se on niin eleetön :D Se ei näyttänyt yhtään innostusta rannassa, mutta tuli ja teki. Myöskään kehut suorituksen jälkeen eivät näyttäneet sitä juuri liikuttavan, mutta kyllä se ne sydämeensä ottaa, tiedän sen. Hukkuvan pelastus ei onnistunut, enkä odottanutkaan, kun Hertta ei ole vielä harjoitellut hyppäämistä liikkuvasta veneestä ja tässä liikkeessä on vain se pieni hetki hyvä hyppyhetki ennen kuin airo tulee eteen, kun pitäisi hypätä vinoon. Olen kritisoinut tätä ennenkin ja kritisoin jatkossakin; liikeratana on vaikeampi kuin voittajaluokan hukkuvan pelastus. 

IMG_5166.jpg