Uskottava se on, että ensimmäinen pentueeni on jo 6-vuotias! Hertasta on tullut steriloinnin jälkeen entistäkin ahneempi (ja röyhkeämpi, pöydällekään ei voi huoletta enää syötävää jättää) ja karva on alkanut kasvaa pituutta. Terveenä Hertta on ollut onneksi parin kuukauden takaista hiivakorva-episodia lukuunottamatta. Meidän koiralauman vahtikoira, ilmoittaa vakuuttavalla haukulla havainnot. Harrastuskaverina häiriöherkkyys haasteena ja jonkin asteinen yritteliäisyyden puute, mutta onhan se niin kiltti koira kuin kuvitella saattaa - Hertan saa vääntää vaikka solmuun... 

Toukokuussa käytiin Helsingissä näyttelyssä Tuomarinkartanolla isojen tyttöjen kanssa hyvällä menestyksellä. Pirjo Aaltonen oli tuomarina, Hertta ROP ja Hilda PN3 VET-ROP :) 

Hildan arvostelu: 10-vuotias. Erittäin hyväkuntoinen veteraaninarttu, jolla erinomainen rungon ja luuston vahvuus. Hyvin kulmautuneet raajat. Hieman pilkutusta valkoisessa värissä. Hieman vaaleat silmät. Erinomainen pään vahvuus. Hammastodistus esitetty. Raajakorkeutta voisi olla hieman enemmän. Hieman kapeat takaliikkeet, hyvät etuliikkeet. Sujuvat, tehokkaat sivuliikkeet. Hyvin kannettu häntä liikkeessä. 

Hertan arvostelu: Selvän sukupuolileiman omaava narttu, jolla tasapainoiset kulmaukset. Hyvä rintakehän syvyys. Tyypillinen ylälinja. Raajakorkeutta voisi olla hieman enemmän. Kaunisilmeinen pää. Hammastodistus esitetty. Hyvät pään mittasuhteet ja pään vahvuus. Hieman kapeat takaliikkeet, hyvät etuliikkeet. 

Touko-kesäkuun vaihteessa matkustimme Ruotsiin. Olin sopinut sinne MEJÄ-kokeen Hertalle ja lisäksi ilmoittanut Hertan ja Hipun koiranäyttelyyn. Matkakohteemme Gimo sijaitsee vajaan kahden tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta ja majoituimme Airbnb-vuokratalossa, jossa oli suuri suojainen piha lasten leikeille ja koirienkin. Hipun ensimmäinen laivamatka yöpymisineen sujui vaikeuksitta. Hilda jäi hoitoon veljeni ja hänen avopuolisonsa tykö Uuno- ja Muru-lansujen kanssa. Lauantaina oli MEJÄ-koe ja Ruotsin tapaan koe oli sovittu vain Hertalle ja tuomari oli käynyt edellispäivänä tekemässä jäljen. Hertta nosti hienosti jäljen etsintäruudusta ja jäljesti pari osuutta sekä kulmat hyvin, mutta sitten alkoi kuumuus vaivata ja jäljestysinto lopahti :( Tällaista suhailua tallentui GPS:ään, jäljestys alkoi sinisestä pallurasta ja päättyi 1-palluraan. Hukkien vuoksi Hertalle ei tulosta tullut. Näköjään pitää Ruotsiin tulla hukkia tekemään, Suomessa kun Hertta ei ole koskaan hukkaa tehnyt...

Sunnuntaina ohjelmassa oli näyttely, jossa tuomarina puolalainen Pawel Osak. Hippu osallistui pentuluokkaan ja oli ROP-pentu :) Suomennan arvostelun: Oikeanlainen pää, erittäin hyvä eturinta, erittäin hyvät kulmaukset edessä, erittäin kiva luusto, ylälinja hieman pehmeä, erittäin kivat liikkeet, oikeanlainen luonne. Hertalle oli tavoitteena saada viimeinen tarvittava nord-sert pohjoismaiseen valionarvoon. Näyttelyyn osallistui toinenkin valioluokan narttu, mutta tuomari palkitsi Hertan ykköseksi ja niin ollen Hertta sai Nordic muotovalion tittelin :)  Suomesta tullut uros oli PU1 ruotsalaista urosta vastaan, joten kaikki palkinnot matkasivat tänne. Hertta oli lisäksi ROP uroksen ollessa VSP. Niin se arvostelu suomennettuna jotakuinkin näin: Oikeanlainen pää, kiva kaula, erittäin hyvä eturinta, kivat kulmaukset edessä, erittäin hyvät kulmaukset takana, erittäin kivat liikkeet, kiva luonne. Koira-aktiviteettien lisäksi kävimme piknikeillä rannoilla, kävelyillä luontopoluilla ynnä muuta rentoutumista. 

Pari viikkoa tästä kävimme Virolahdella näyttelyssä. Ruotsalainen tuomari Åsa Fröding Andersson antoi Hertalle sileän ERI:n arvostelulla hyvän tyyppinen, hyvä pää, narttumainen, erinomainen purenta, hyvät silmät, hyvä ylälinja, hieman matalaraajainen ja kevytluustoinen, hyvät kulmaukset, liikkuu hyvin sivulta, kapeasti takaa, hyvä karvapeite. Hippu oli ROP-pentu arvostelulla hyvän tyyppinen, narttumainen, kaunis pää, erinomainen purenta, kauniit silmät, hyvin asettuneet korvat, hyvä luusto, vielä kapea rungoltaan, seisoo hieman kapeasti edestä, liikkuu hyvin kun keskittyy, kaunis väritys ja merkit. 

Rotujärjestömme Suomen Landseeryhdistys Ry palkitsi Hertan kristallikuvalla FI JVA - Suomen jäljestämisvalion arvosta ja ai että nuo kristallikuvat ovat nättejä <3 Minulla on kirjahyllyn päällä kaikista aikuisista lansuistani kristallikuvat, Pekun oma on itse teettämäni, muut ovat palkintoja Landseeryhdistykseltä. Pekun kristallista tämä perinne sai alkunsa, kun yhdistyksen silloisessa hallituksessa vuosia sitten päätimme alkaa palkita koevaliot ja olin varmaan siinä lähiaikoina kristallin hankkinut ja siihen ihastuneena ehdotin tällaista palkintoa. Valokuvat eivät tee kolmiulotteiselle kristalliin kaiverretulle kuvalle oikeutta, mutta tässä esimerkki, miten niitä voi korostaa taustavalolla.

Hertta sijoittui toiselle sijalle viime vuoden Moniosaaja-pistelaskussa. Pistelasku menee siten, että jokaisesta lajista, jossa lansu on käynyt kokeissa, otetaan huomioon korkeimmat pisteet tuottanut yksi tulos. Hertalla mukaan laskettiin MEJÄ VOI1-tulos, rally-tokosta voittajaluokan hyväksytty tulos, luonnetestissä käynti, näyttelystä ERI ja vesipelastuksesta koekäynti ilman tulosta. Taisi saada vielä lisäpisteitä jos on yli kolmesta lajista tuloksia. Hopeasija oli pienoinen yllätys, kun en ajatuksissani ollut asennoitunut, että vuosi 2025 olisi ollut mitenkään loistokas kisavuosi.

Helatorstaina kävin molempien Hildan ja Hertan kanssa rally-tokokisoissa Kotkan Koiraystäväin Seuran hallilla. Hildan ilmoitin avoimeen luokkaan yhteisymmärryksessä Kissin kanssa siitä, että hän oli nyt saanut tarpeeksi treeniä alokasluokasta. Minä läksin kokeilemaan, sujuvatko Hildalta osittain uudet tehtävät. 

Radalla oli neljä meille uutta tehtävää ja virheitä Hilda teki 2-kyltillä (ei pyörähtänyt) -10, minä 4-kyltillä (pysähdyin) -3, me 6-kyltillä (eriaikaisuutta), Hilda 9-kyltillä (maan haistelu) -3 ja Hilda 14-kyltillä (epätarkkuutta) -1 ja -1. Ei siis komeita pisteitä, hyväksytty tulos 78 p. ja tuomarilta kehuja silmukoiden käännöksistä. https://youtu.be/E_XdiuF6qJw?si=QuC-ahCF81Fs4Oo_

Hertan kanssa osallistuin alokasluokkaan ja sieltä pisteitä 81. Ajattelin, että ainakin yhden alokasluokan kisan kävisin vielä Hertan kanssa, sitten sillä olisi "toista kertaa RTK1" - todellisuudessa ei tietystikään uudestaan saa koulutustunnusta ;) 

Tällä radalla virheet tulivat 4-kyltiltä -1 (Hertta "ylikääntyi"), 5-kyltiltä -1 (hidas istuminen), 6-kyltiltä -1 (eriaikaisuutta), 9-kyltiltä -1 (epätarkkuutta), 10-kyltiltä -5 (käytösvirhe, osuiko Hertta minuun suullaan) ja 11-kyltiltä -10 (väärin suoritettu tehtävä, koiralla ylimääräisiä liikkeitä). https://youtu.be/japjNqdtWxE?si=s8tTYAXonh8Iht35

Viime vuoden erkkari ei tuntunut erkkarilta, kun se järjestettiin World Winner -näyttelyn yhteydessä ja osanottajia oli niin vähän - tänä vuonna palattiin lähemmäs totuttua, tosin edelleen toisen näyttelyn yhteydessä, mutta ulkonäyttelynä ja osallistujia sentään 50 landseerin verran. 

Ensin kirjoitan kuitenkin erkkaria edeltäneenä päivänä olleesta Kouvolan ryhmänäyttelystä, kun osallistuimme sinne matkalla kohti erkkaria. Hertta ja Hilda menivät kehään, tuomarina Paula Rekiranta, josta minulla ei entuudestaan ollut kokemusta. Hilda sai niin hienon arvostelun, että huh hei: 10 v. Upeasti liikkuva, erinomaisessa kunnossa esitetty veteraaninarttu, jolla kaunis ilmeikäs pää. Hieman vaaleat silmät. Vahva oikea-asentoinen kaula. Ikäisekseen hyvä ylälinja. Erinomainen luusto. Hyvät kulmaukset. Leveä reisi. Hyvä karvan laatu. Valkoinen pohjaväri voisi olla hieman puhtaampi. Näyttävä veteraani. Hertankin arvostelu oli hyvä: Tyypiltään erinomainen narttu. Hyvä rungon pituus ja riittävä raajakorkeus. Oikean mallinen nartun pää. Hyvä vahva kuono-osa. Silmät voisivat olla aavistuksen tummemmat. Riittävä kaula, hyvä eturinta ja rinnan syvyys. Tasapainoisesti kulmautuneet hyväluustoiset raajat. Oikea karvan laatu ja hyvät värimerkit. Liikkuu hyvin sivulta. Takaa hieman kapeasti. Molemmat saivat ERI1 SA ja niin siinä vielä kävi, että mutsi pesi tyttärensä paras narttu -kisassa :D Hilda ROP-VET ROP ja Hertta PN2. 

Kouvolasta matka jatkui Varkauteen ja yöpyminen leirintäalueella mökissä oli Hipulle ensimmäinen pois kotoa; Hippu kotiutui muitta mutkitta...

Erikoisnäyttelyn pikkupentuluokkaan (5-7 kk) osallistuivat kaikki Hipun pentuesisarukset eli meillä oli samalla myös vapaamuotoinen pentuetapaaminen :) 

vas. Hippu, Muru, Stella, Tuisku, Usva-äippä, Aamu ja Ahti

Tässä video narttujen pikkupentuluokasta, ensimmäisenä Hippu, sitten Aamu, Muru ja Stella: https://youtu.be/x9Uf78qnA1k?si=TAwO0oy7Q3_ndUCp

Hippu sai oikein lupaavan arvostelun: 6 kk vanha. Oikeat mittasuhteet, kaunis pään profiili. Kauniit silmät ja oikea-asentoiset korvat. Pää kokonaisuudessaan hieman runkoa jäljessä. Hyvä vahva alaleuka. Oikea purenta. Kaunis ylälinja. Sopiva raajaluusto. Hyvin ja tasapainoisesti kulmautunut kauttaaltaan. Hyvä vahva, pitkä lantio. Runko saa vielä täyttyä. Hieman ylpeä hännästään liikkuessaan. Liikkuu hyvällä ulottuvalla sivuaskeleella, kapeasti edestakaisin. Etuosa saa tiivistyä reilusti. Varsin mallikas narttu jahka eturintaa ja runkoa tukemaan hyvin asettuneita raajoja. Hyvä väritys. Miellyttävä, iloinen käytös. PPEK3

Kissi on hyvin kouluttanut Hippua esiintymään :) Kuvan otti Suvi Ruotsalainen.

Liikekuvia on vaikea saada oikein onnistuneita, mutta videolta poimin yhden, jossa näkyy tuo omaa silmääni suuresti miellyttävä Hipun sivuaskel.

Sijoituspodiumilta tämän kuva otti Suvi Ruotsalainen, palkinnot olivat superhyvät! Loistava idea yhdistykseltä hakea sponsoreita luokittain ja hienosti kasvattajat ottivatkin kopin tästä ideasta! Narttujen pikkupentuluokan palkinnot sponsoroi kennel Rowanstars.

Useamman tunnin odottelun, tuttujen kanssa keskustelun, koirien katselun ja lounastamisen - eli sen ihka oikean erkkarimeiningin - jälkeen oli vuorossa narttujen valioluokka, johon Hertta osallistui. Ja mitä mitä ihmettä, Hertta oli valioluokan 2/6, SA: 5-vuotias mittasuhteiltaan hieman pitkä, mutta hyvä raajakorkeus. Hyvä pään sivuprofiili ja oikein asettuneet korvat. Ilmettä hieman häiritsee kovin kookkaat silmät. Huulet voisi olla tiiviimmät. Epätasainen etuhammasrivi, pienet hampaat. Riittävä kaula, hyvä runko, hieman turhan pitkä lanneosa. Kaunis häntä. Hyvin kulmautunut takaa, riittävästi edestä. Liikkuu yhdensuuntaisesti edestakaisin sujuvalla, riittävän pitkällä sivuaskeleella. Rauhallinen esiintyjä. Hyvä karvapeitteen laatu, joskin vaihtamassa karvaansa. 

Valionarttujen sijoituspalkinnot sponsoroi kennel Vesihelmen ja ne olivat oikein kivat erikoisruusukkeet, kuvat otti Suvi Ruotsalainen.

Narttujen veteraaniluokassa oli varmaan ennätysmäärä osallistujia. On todella hienoa, että nykyään on paljon hyväkuntoisia veteraani-ikäisiä landseereja! Tietenkin niitä on enemmänkin, kuin mitä erkkarissa nähdään :) Tässä kehässä oli kuitenkin kuusi osallistujaa ja Hilda oli toiseksi vanhin ollen 10 v. 1 kk. Todella hyvä tulos Hildallekin, VET ERI3 SA: 10-vuotias. Mittasuhteiltaan hieman pitkä narttu, juuri ja juuri riittävä raajakorkeus. Vahva nartun pää, kaunis sivuprofiili. Kaunisasentoiset korvat, pyöreyttä silmissä. Erinomainen pigmentti. Vahva kaula. Tilava runko ja vahva raajaluusto. Hieman pituutta lanneosassa. Hyvin kulmautunut takaa, hieman niukemmin edestä. Kaunis häntä. Liikkeessä hyvä askelpituus, hieman löysyyttä edessä. Hyvä takatyöntö. Ikäisekseen erinomaisessa kunnossa vaikkakin selkä hieman elää liikkeessä. Hyvä karvapeitteen laatu. Mukava käytös. 

Hildan erkkarivideo, ei jalka paina <3 https://youtu.be/tsdTEoChdEA?si=izMNwV0IWqPHenjX

Kuva: Suvi Ruotsalainen, veteraaniluokan narttujen sijoittujia palkinnoin muisti kennel Washakie. 

Paras narttu -kehässä oli seitsemän narttua, joista kaksi minun :) Ja koko erkkarin kolmanneksi paras narttu oli Hertta!! Paras sijoitus mun koirille erkkarissa ikinä!! Ja vieläpä oma kasvattini, olin aivan ällikällä lyöty... Kerta kaikkiaan ei voi olla kuin tyytyväinen omien koirien arvosteluihin ja sijoituksiin; tuomari Nina Janger antoi siis vain kymmenelle koiralle SA, kolmelle urokselle ja seitsemälle nartulle (pentuluokissa ei SA ole käytössä). 

Hildan kymppisynttäreitä juhlittiin perhepiirissä 5.4. <3 <3

Hilda on saanut olla terveenä ja hyvinvoivana ja siitä täytyy olla todella kiitollinen. Jotain vanhuuden kotkotuksia on, mutta ne ovat henkisellä puolella - esimerkiksi ruoka-ajoista Hiltsu on nykyään hyvin tarkka ja aamuisin klo 7 alkaa vaatimukset aamusapuskan perään oli sitten arki tai viikonloppu :D Iltaruuan aika klo 21 on ohjelmoitu myös lähes minuutilleen. Muuten elämä jatkuu samanlaisena; normaalisti lenkkejä ja muuta aktiviteettia. Vetohommat on jätetty pois ja vepe-treenit, koska itseäni pelottaa, että kävisi joku tapaturma, josta vanhuskoira ei toipuisi.  

Huhtikuun lopulla koitti Hipun näyttelyuran avaus Helsingin messukeskuksessa pentunäyttelyssä. Sisaruksiakin nähtiin, kun Ahti ja Aamu osallistuivat myös :) Hippu sai hienon arvostelun Teija Salmi-Aallolta: 5 kk. Kauniisti kasvanut, selvä sukupuolileima. Hyvät mittasuhteet tässä vaiheessa. Narttumainen pää, jossa hyvä ilme. Sopiva pituus. Hyvä kaula ja ylälinja. Sopiva runko. Hyvä luusto ja käpälät. Tasapainoisesti ja hyvin kulmautunut. Hyvä leveä reisi. Liikkuu yhdensuuntaisesti, vielä hieman kapeasti. Erinomainen sivuaskel. Kaunis narttumainen kokonaisuus. Ihastuttava olemus ja käytös. Pentuluokassa ei anneta laatuarviointia ERI/EH/H/T/HYL/EVA, vaan sanallinen arvostelu ja jos useampi osallistuja, niin tuomari asettaa pennut järjestykseen ja antaa tai on antamatta kunniapalkinnon. Hippu sijoittui toiseksi ja sai KP:n. Kuvan kehästä otti Anne Ikonen.

Yhdessä match show'ssa Hippu ja Kissi kävivät myös harjoittelemassa ja sen verran hyvin meni, että Hippu oli sinisten pentujen ykkönen ja BIS-kisassa viides. Mätsärissä oli tosi hulppeat palkinnot, oli pokaalit, ruusukkeet, nameja, leluja, lahjakorttia yms. Kuva Virolahden Koiraharrastajat ry:

Hertalle tuli helmikuun lopussa korvaan hiivaa, johon piti hakea lääkitystä ja sitä myöten Hertta oli sairaslomalla kisoista. Minä kävin Hildan kanssa maaliskuun alussa rally-kisoissa ja tuli vedettyä sadan pisteen rata :D Videon kuvasi Kristian Farneti: https://youtu.be/dExcm3UmOok?si=5nLro2kSyEvPNJhE

Sijoituimme kolmansiksi ja tuomarin kommentit "taitava koira, jolla hyvä takapään käyttö, hyvä selkeä ohjaus" lämmittivät mieltä.

Tästä viikon kuluttua kisassa olivat taas Hilda & Kristian. 

Hilda ei ollut ihan skarppina alussa, niin ekalla kyltillä tuli muutama virhepiste ja 7-kyltillä yksi virhepiste. Pahaksi onneksi pujottelu jotenkin sekoitti ohjaajaa siten, että Kristian meni maalikyltin väärältä puolelta. Näin ollen pisteitä jäi radalta 85/100 p. 

https://youtu.be/TD_2Z2RwhDc?si=gYXPwdNIRyuNcYy0

Ja vielä kolmas rally-kisa mahtui maaliskuulle, ohjaajana Hildalla taas Kristian ja he saivat tuomarin palkinnon kommentein "Aivan ihanasti kannustat ja ohjaat koiraa" :) 

Ensimmäinen tehtävä meni pieleen, kun Hilda ei pysähtynyt ajoissa. Muuten ei tullut kuin muutama pistevähennys epätarkkuuksissa ja harmittava työtapaturma kyltillä 10, kun hihna meni Hildan jalan alta ja sen pois ottamisesta juuri ennen pujottelua tuli -3 ilmeisesti ohjaajan hidastamisen takia. Lopputulos 83/100 p. 

https://youtu.be/Gxq6pqWk3gI?si=WQJ0d81nqor5AJJd

Pääsiäisenä kisat vielä "kotihallilla" Kotkassa, josta 80/100 p. 

Tällä kertaa alku sujui heiltä paremmin kuin tähän mennessä, varmaankin siksi, että sitä oli harjoiteltu ;) Harmillisesti Kristian sekoitti 360 astetta oikeaan ja koira kiertää ohjaajan -kyltit keskenään ja kolmoskyltillä tuli väärin suoritettu tehtävä. Lisäksi silmukassa tuli jotain epämääräisyyttä ja yksi perusasento oli aivan vino. Tuomarilta mukavat kommentit "ihanan lempeää ja koiraa huomioivaa ohjausta!"

https://youtu.be/r_Khthn-guY?si=m6nODxDwCtKgSfW1

Osallistuin Hertan kanssa nosework-kurssille ja oli tosi mukava laji! Pääpaino oli sisäetsinnässä, mutta laatikkoetsintää ja ajoneuvoetsintääkin kokeiltiin. Ulkoetsintää ei ollut, kun oli niin kovin tuulista, että alkeiskurssilaisille olosuhteet olivat liian vaativat. Hertta osoitti lahjakkuutta lajiin, se työskenteli rauhallisesti ja aika systemaattisesti. Ilmaisun opettaminen jäi kotiläksyksi, jonka toivottavasti saisin kesän aikana hiottua. Haisteluhommien lisäksi Hertta oli vetojuhtana kyläyhdistyksen kevättapahtumassa.

Hipulla oli Muru-sisko hoidossa yhtenä viikonloppuna ja voi että pennuilla oli kivaa! Ne temmelsivät aamusta iltaan :) 

Vapaamuotoisen riehumisen lisäksi Hippu on käynyt koirahieronnan tutustumiskäynnillä, muutaman kerran Kristianin kanssa näyttelyharjoituksissa ja juuri aloittanut koirakoulussa käymisen. Näyttelytreeneissä on tullut hyvää tottumista toisten koirien kanssa samaan aikaan liikkumiseen kehässä sekä vieraan ihmisen katsoessa hampaat. Täytyy sanoa, että Hipun ravia nähdessä menee iho kananlihalle, koska se liikkuu niin kovin hienosti sivulta pikkupennuksi!