perjantai, 19. tammikuu 2018

Lahden talvinäyttelyssä

Olisin halunnut Hildalle arvostelun Marianne Holmilta, joka alun perin ilmoitettiin tuomariksi landseereille Lahden ryhmänäyttelyyn, mutta tuomarivaihdoksen myötä tuomariksi tuli Johan Juslin. Hän oli arvostellut Helvin & Hildan jo viime maaliskuussa ja se oli pettymys, kun arvostelut olivat minun makuuni lyhyitä ja jotenkin ylimalkaisia, mutta kun ilmoittautumismaksua ei palauteta jos on ennalta ilmoitettu varalle tuomariksi, niin osallistuin sitten kuitenkin. Hilda oli ilmeisesti kehittynyt suotuisasti tässä vajaassa vuodessa ja Helvi taas vähän rupsahtanut :D Helvi siis jäi ilman SA:ta, jonka se sai Juslinilta viimeksi, tässä arvostelu: Hieman raskasrunkoinen narttu, jolla pehmeä selkä, raskas kallo-osa, isot silmät, hyvä raajaluusto, lihaksikas leveä reisi, ikäisekseen liikkuu hyvin. VET ERI1 ROP-VET

Hilda sai nyt ERI:n, kun se sai viimeksi H:n eli parannus on aika huomattava. Matalaraajainen narttu, hyvä pään sivukuva, isot turhan vaaleat silmät, hyvä raajaluusto, tarvitsee enemmän tilavuutta ja voimaa takaosaan, liikkuu hyvin sivusta, hyvä karvanlaatu. NUO ERI1 Tällä kertaa Hilda liikkui tosi hyvin, siis esiintyi nätisti ja esitti liikkeensä nätisti. Toivottavasti sama trendi jatkuu :) Hallissa ei saanut hyviä kuvia, mutta tässä kuitenkin muutama:

26850185_10213353855259340_2444678475204

26850431_10213353855699351_5230304642099

Suttuinen kuva, mutta eiköhän ääriviivoista näe, ettei Hilda kovin matalaraajainen ole... Ja onpa muuten hyvä välikämmen, napakka!

IMG_3037.jpg

Purennan esittelyä; kuvat otti Tiina Sundgren

Tällä viikolla vein Hildan toista kertaa lenkille Nemi-tanskandoggin kanssa ja hyvin meni, juoksivat yhdessä ja muuta tavallista. Aurinko painui juuri mailleen, mutta pari kuvaa näppäsin, kun saimme koirat pariksi sekunniksi seisomaan paikoilleen.

20180116_155632.jpg

20180116_155658.jpg

Molemmat koiruudet kävivät näyttelyä edeltävänä päivänä hieronnassa fyssarilla. Hildalla oli etuosassa jumia ja Helvillä vähän selässä, mutta ikä huomioiden ei kuulemma mitään huolestuttavaa. No Helvi se sitten jumiutti selkäänsä vähän enemmänkin, kun Hilda oli Nemin kanssa ulkoilemassa. Jätin nimittäin Helvin sisälle ja toki se näki ikkunasta, kun lähdimme takaportista metsään. Takaisin tultuamme selvisi, että Helvi oli pihalla, nimenomaan sillä aidatulla pihan osuudella, mutta vain etuovi oli auki (ei onneksi selkosen selällään)... Jos ei erikoisena pidetä sitä, että Helvi oli saanut auki lukitun oven, niin ehkä sitä, että etuovesta ulos astuessa ei olla aidatulla pihalla. Eli Helvin on täytynyt mennä jostain aidan sisäpuolelle, mutta missään ei näkynyt jälkiä tunkeutumisesta tai ryömimisestä (parissa kohdin aidan alareuna vähän irti maasta) - johtopäätöksenä näissä sherlockmaisissa tutkimuksissani esitän, että Helvi on hypännyt aidan yli. Johtopäätöstäni tukee edellä mainittu lihasjäykkyys, koira on kuitenkin 9 wee ja aita 120 cm... Onneksi ei kuitenkaan Helvi lähtenyt seikkailemaan autotielle tms.

keskiviikko, 10. tammikuu 2018

Viimevuotisia vielä + loppiaisen match show

Vuoden 2017 viimeisenä lauantaina ajelin Helvin kanssa Lahteen tokoilemaan Harri Laisin arvostelevan silmän alle ja samalla reissulla hain Lauran tekemät fleece-loimet koirille autossa oleskelua varten. Koe alkoi paikallaololla ja se sujui hyvin muuten, mutta Helvi nousi perusasentoon liian aikaisin, vieruskaverin käskystä eli arvosana 9. Yksilösuoritukset alkoivat luoksetulolla pysäytyksen kera, siitä Helvi sai 7,5 kun pysähtymiseen käytin kaksi käskyä. Tämän jälkeen lähdettiin seuraamiseen, josta 7 kun se oli aika tahmeaa. En ymmärrä, mikä vika Helvin mielestä on normaalikäynnissä eteenpäin menemisessä, kun se on se huonoin osuus ja juoksemiset, hitaat käynnit, käännökset ym. kommervenkit ovat niitä kivoja juttuja - kai se tavallinen tallustaminen sitten vaan on niiiiin tylsää... Peruuttaminen tehtiin heti alkuun ja se ei oikein onnistunut. Seuraamisen jälkeen koira lähetettiin ruutuun ja vihdoin se onnistui kokeessa! Olen niin tyytyväinen arvosanaan 8, joka laski Helvin haukuttua pari kertaa ruudussa, kun käskin sen maahan. Koe oli jaettu kahteen osioon ja ensimmäinen osio päättyi hyppynoutoon, josta Helville 9,5 enkä tiedä mistä meni puoli pistettä.

Olisi pitänyt viedä Helvi autoon odottamaan, mutta luulin toisen vuoron koittavan nopeammin... Odottelu hyydytti koiraa jonkun verran. Toinen osio alkoi muistaakseni ohjatulla noudolla ja tapani mukaan otin arvonnassa vasemman puolen. Valmistelevassa osuudessa Helvi olisi voinut olla paljon tarkkaavaisempi, käännös oli väljä ja pysähdyksessä valumista. Sitten noutokäskyn annettuani Helvi lähti epävarman oloisesti ensin kohti ruudun kartiota, pysähtyi miettimään ja sitten syttyi lamppu ja se toi noutokapulan. Nämä virheet laskivat arvosanaksi 6. Seuraavaksi taisi olla vuorossa tunnistusnouto ja siinä Helvi poimi taas ensin väärän, mutta jatkoi haistelua ja vaihtoi oikeaan. En tiedä mistä malttamattomuudesta moinen johtuu, nyt numeroksi siis 7. Toiseksi viimeisenä liikkeenä tehtiin jäävät liikkeet, joista ensin istuminen ja sitten seisominen. Seuraaminen oli tässä taas liian huonoa ja jotain muutakin huomautettavaa oli, koska arvosanaksi 7,5 mutta en muista enää virheitä, ylimääräisiä käskyjä en tietääkseni antanut. Olin jo etukäteen varma, että kaukokäskyissä tulee olemaan ongelmia, koska suorituspaikka oli ihan kehän reunassa yleisön vieressä ja yleisöstä kuului aika kovaääninen hälinä. Niinhän siinä kävi sitten, että Helvi ei keskittynyt minuun eikä noudattanut ensimmäisiä asennonvaihtokäskyjä, joku asento jäi tekemättäkin ja toistettuja käskyjä painottaessani se liikkui minua kohti. Liike meni harmillisesti nollille. Kokonaisuudessaan pisteitä tuli 212,5 (kokonaisvaikutuksesta 8) eli puoli pistettä enemmän kuin viimeksi ja viidestä VOI-luokan osallistujasta Helvi sijoittui toiseksi. Palkinto oli iloinen yllätys, niihin oli selvästi panostettu! Kassista löytyi kaksi pussillista herkkuja koiralle, kaksi mukia, lelu ja lahjakortti koirauimalaan! Täytynee ajella Hollolaan käyttämään lahjakortti tässä talven aikana :) 

Kotkan Koiraystäväin Seura järjesti toko-hallillamme mätsärin loppiaisena ja vein molemmat likat sinne osallistumaan. Hildan kanssa harjoittelin odotteluajat paikallaan seisomista ja ravaamista vetämättä, mutta ei kuitenkaan kaula kenossa seuraten ;) Se esiintyi ihan kivasti ja sai punaisen nauhan, mutta ei sijoittunut isojen koirien punaisissa. Helvi esiintyi iloisesti ja reippaasti ja oli paras veteraani! BIS-kehässä päivän päätteeksi kuudes. Muistan kyllä, että teini-Helvin kehäkäytös oli aina arvoitus, koska välillä se meni tosi hienosti ja välillä oli sitten taas kunnon kengurubensaa suonissa - joten ehkä uskallan olettaa Hildankin osalta esiintymisen paranevan ajan kanssa...? Palkinnoiksi mätsäristä kotiin kannoin kaksi pokaalia & kaksi ruusuketta, kaksi lelua, Royal Canin -taskukalenterin ja pussin nameja. Valitettavasti kuvia en ole nähnyt julkaistuna, en toko-kokeesta enkä mätsäristä, vaikka ainakin toko-kokeessa järjestäjän puolelta otettiin palkintopalli-kuva. Ehkä ne joskus tulevaisuudessa löytävät tiensä minullekin asti.

En ole muuten aiemmin muistanutkaan mainita, että Hilda sai uuden koirakaverin muutama viikko sitten, kun lenkkeilimme Nemi-tanskandoggin kanssa. Nemin omistaja on Heidi, jonka kanssa minulla on lenkkeilyhistoriaa yli 10 vuoden takaa, sillä Peku ja Heidin Vallu-lansu tulivat hyvin juttuun. 

sunnuntai, 31. joulukuu 2017

Katsaus koiravuoteen 2017

Perinteinen vilkaisu menneeseen vuoteen on nyt paikallaan ja päällimmäisenä mielessä on kiitollisuus; Helvin veteraanivuosi on sujunut terveenä ja kaiken huipuksi se saavutti tänä vuonna seitsemän uutta titteliä ja yhden koulutustunnuksen! Pitihän Helviltä poistaa yksi murtunut hammas ja alkuvuodesta tutkittiin rinnassa olevaa muhkuraa, mutta se ei ollut mitään muuta kuin verenpurkauma. Yhdeksän vuoden ikä ja D-lonkat huomioiden on vaan niin hienoa, että Helvi voi hyvin <3  

20170624_164513.jpg

Hildan kanssa aloittelin kokeissa käymistä vaihtelevalla menestyksellä, mutta tarttui Hildallekin yksi titteli matkaan vuoden varrella. Terveyden kannalta harmillinen oli alkukesästä sattunut kummallinen tapaturma jalkaan, jota hoidettiin useampi viikko. Ikäviä juttuja olivat tietenkin Helvin aiheuttamat kaksi puremavammaa Hildan jalkaan vuoden varrella, mutta toisaalta oli tavallaan odotettavissakin, että vanhempi narttu näyttää nuorelle paikkansa ja laukaisevana tekijänä oli molemmilla kerroilla ruoka. Koirat ovat kuitenkin oikein hyviä kavereita keskenään :) 

20171207_173240.jpg

Yksi vuosi ikää Hildalle tuli täyteen huhtikuun alussa, kuva otettu synttäripäivänä 5.4. ja sen otti Jaana Siltanen:

17799321_10210913510772253_7691075839864

Hildan tutkitin vuoden aikana silmien ja sydämen osalta ja molemmat olivat terveitä. Luustokuvia katsellaan sitten ensi vuonna. Ensimmäinen koestartti tapahtui MEJÄ:n parissa ja tuotti AVO1-tuloksen! Sen jälkeen ei ole siinä lajissa mitään tehtykään... Vesipelastus aloitettiin hieman erikoisesti Virosta, sitten kolme koetta Suomessa ja sitten vielä kauden päätteeksi Tanskassa kaksi koekäyntiä. Virossa Hilda toimi niin hienosti, että sai 1-tuloksen ja siirrettiin avoimeen luokkaan, Tanskassa Hilda läpäisi soveltuvuuskokeen ja sai varsinaisesta kokeesta hyväksytyn tuloksen (tulosvaihtoehdot ovat 1) ei hyväksytty; 2) hyväksytty; 3) hyväksytty ja siirto seuraavaan luokkaan), mutta Suomessa Hilda sai vepestä korkeimmillaan ALO2-tuloksen.

Näyttelyihin vein Hildan jopa 15 kertaa ja vuoden aikana luokka vaihtui junioreista nuorten luokkaan. Arvostelut ovat vaihdelleet laidasta laitaan, kuten keskenkasvuisella koiralla voi helposti käydä: H kolmesti, EH myös kolmesti ja ERI yhdeksän kertaa. Paras narttu -sijoituksia kertyi PN3 x 1, PN2 x 2 ja PN1 x 1, jolloin ROP. Paljon paremmin, kuin mitä ajattelin - Hildalla on nyt kaksi serttiä Suomesta ja yksi CACIB! Lisäksi Latvian näyttelyssä se sai Latvian juniorivoittajan tittelin ja hienoa oli myös Viron erikoisnäyttelyssä sen saama ROP-juniorin palkinto sekä Suomen erikoisnäyttelyn runsaslukuisessa junnujoukossa luokkasijoitus. Latviasta ja Virosta Hildalla on junnu-sertit, mutta koska emme käyneet sen useampaa kertaa kummassakaan maassa, ei niillä tee mitään. Hilda on mennyt ikään kuin Helvin siivellä, jos Helvi ei olisi osallistunut, niin eipä olisi Hildalla koekäyntejä Virosta ja Tanskasta eikä varmaan montaa näyttelykäyntiäkään.

Niin, Helvi. Koira, josta ei ajattelisi terveystulosten tai luonnetestitulosten perusteella olevan kovinkaan kummoiseksi harrastuskoiraksi. Alkuvuodesta kisasin rally-tokossa viisi starttia, kunnes saimme kolme hyväksyttyä tulosta avoimesta luokasta ja koulutustunnuksen RTK2. TOKO-kokeissa kävin Helvin kanssa tänä vuonna vain kolme kertaa ja kaksi VOI3-tulosta saimme kasaan. Olen tosi iloinen, että ylipäätään tulos! Kahdesti vieläpä palkinnoilla, tässä keväällä otetussa kuvassa on väärä koira, kun olin ehtinyt vaihtaa Hildan halliin totuttelemaan uuteen ympäristöön ;) 

17343066_10212997529564098_6101352131336

VEPE-kesä oli ihana, paljon riemukkaita reissuja ja treenejä! Vuoden ehdoton kohokohta oli Helvin osalta Viron vesipelastuskoe, josta kotiin tuomisina Viron vepe-valion arvo. Kiva reissu ja hieno kokemus oli myös Tanskan koe, josta Helvi sai hyväksytyn tuloksen, mutta ei tarpeeksi pisteitä valionarvoa varten.

Kesän hauskimmat vepe-treenit pienellä iskuryhmällä :D

20170630_171703.jpg

Vepe-sankari rentoutuu Viron reissun jälkeen

20170821_102754.jpg

majoitustunnelmaa Savonlinnassa

20170819_195327.jpg

Kotimaiset vepe-säännöt olivat tänä kesänä uudet ja kolme koetta kävin Helvin kanssa 3-tuloksilla. Oppi Helvi uudet liikkeet, ei vaan osunut missään kokeessa kaikki liikkeet kohdilleen, vaan epäonnistuminen osui milloin mihinkin liikkeeseen.

Näyttelyvuosi oli Helvillä kyllä vertaansa vailla. Ikinä en ole näin paljoa näyttelyissä käynyt, 18 kertaa tuli tänä vuonna, joista kolme ulkomailla. Neljästi rodun paras, 11 kertaa rodun paras veteraani, 7 kertaa VSP-veteraani, 8 kertaa PN2 ja 4 kertaa PN3. Viron ja Latvian veteraanimuotovalion arvot, Helsingin veteraanivoittajan & Pohjoismaiden veteraanivoittajan tittelit, Latvian ja Suomen veteraanivoittaja ja erikoisnäyttelyiden VSP-veteraani Suomessa ja Virossa. Voi hitto, nöyräksi vetää.

Isä White'n Black Mister Monte ROP-vet ja tytär Neris Grafika VSP-vet Viron erikoisnäyttelyssä, kuva Jonna Salomaa

19030418_10211535636685012_3522509110263 

kesäreissulta Suomenlinnasta, kuva Tommi Yrjölä

20170729_155458.jpg

Helvi, Hilda ja Yeti Tuuloksen näyttelyssä

20171007_132538.jpg

Joulukuun lopulla mökillä

20171229_135637.jpg

perjantai, 22. joulukuu 2017

Hyvää joulua!

IMG_2799%20%282%29%20%281%29.jpg

Helvi täytti 9 vuotta ja ei voi kuin olla äärettömän onnellinen ja kiitollinen siitä, miten hyvässä kunnossa se on! Ei mitään oireita nivelrikosta, aktiivinen ja liikkuvainen koira. Pieniä lihasjumeja on Hildan tulon jälkeen ollut jokaisella hierontakerralla, mutta koirakaverin positiiviset puolet korvaavat kirkkaasti nämä negatiiviset puolet. Päivittäistä hoitoa kaipaa vain huulten löysän nahan aiheuttamat rypyt, jotka jäävät helposti kosteiksi ja voisivat muhittaa tulehduksen ilman kuivaamista. Toki Helvi lepäilee enemmän kuin nuorempana, mutta aina on kuitenkin valmiina toimintaan jos sellaista on tarjolla - oli toiminta sitten lenkkeilyä, vetoleikkejä Hildan kanssa tai treenaamista. Näkö sillä saattaa olla hieman huonontunut, olen ollut huomaavinani joitakin merkkejä nyt kun on ollut lunta eikä kaikkia muotoja erota niin selvästi. Toivon kuitenkin vielä paljon terveitä vuosia tämän elämäni koiran kanssa!

maanantai, 18. joulukuu 2017

Kolminkertainen veteraanivoittaja!

Helvi kun on useamman kerran ollut perintöprinsessa Kennelliiton joulukuisissa tittelinäyttelyissä: heti ekassa messarissaan junioriluokan toinen vuonna 2009 ja PN2 vuonna 2010 & 2015, niin olihan se mukavaa vihdoin saadakin sieltä joku titteli! Nyt niitä tuli sitten jokaisesta kolmesta näyttelystä; perjantaina Helsinki Veteran Winner, lauantaina Pohjoismaiden Veteraani Voittaja ja sunnuntaina Veteraani Voittaja. Perjantaina Hemppu ei mahtunut neljän parhaan nartun joukkoon, mutta lauantaina se oli PN2 ja sunnuntaina PN3. Rodun paras veteraani se oli perjantaina ja sunnuntaina, lauantaina tuomari tykkäsi enemmän uroksesta. Kaiken kaikkiaan siis aivan huippu viikonloppu Helville!

Perjantaina treffasin aamuvarhain Lauran kanssa Ikealla, josta jatkoimme yhdellä autolla ruuhkaiseen Helsingin Käpylään. Kohtuullisen pienen jonotuksen jälkeen rahtasimme kevythäkit kehän laidalle ja haimme koirat. Tuomarina toimi Matti Luoso, joka oli antanut Helville junnuluokassa EH:n pääasiassa kapean pään ja rungon vuoksi - nämä korjaantuivat iän myötä, joten uskalsin odottaa, että nykyään Matti Luoso olisi tyytyväinen näkemäänsä. Yli seitsemän vuoden välillä arvostelu nyt näin: Hyvässä kunnossa oleva veteraaninarttu. Hyvä pää, oikea purenta. Tummat silmät. Hyvä kaulalinja, samoin luusto. Hyvät käpälät. Hyvä eturinta ja runko. Hyvät kulmaukset. Hieman ahtaat takaliikkeet. Hyvä sivuaskel. Pohjaväri voisi olla valkoisempi. Hyvä käytös. VET ERI1 SA VET-ROP (11 narttua, joista 5 sai SA:n)

Päätin jäädä edustamaan rotua isoon veteraanikehään iltapäivän loppukilpailuun. Pitkä päivä ja läpijuoksu parrasvaloissa, mutta tulipahan koettua. Neljä parasta veteraania olivat tiibetinterrieri, suomenpystykorva, sileäkarvainen collie ja lhasa apso, ryhmän tuomaroi Annukka Paloheimo. Tässä linkissä on veteraanien iso kehä, Helvi vilahtaa siinä 2:48 kohdilla: http://webcast.reloadmedia.fi/koiramessut2017/?video=2017peVETERAANI

Lauantaina Miia tuli meille ja näimme taas Lauran kanssa Ikealla. Ikäväksi yllätykseksi emme mahtuneet parkkiin Messukeskukseen, vaikka olimme ostaneet kolmen päivän parkkilipun, vaan meidät ohjattiin Hartwall-areenalle. Kaiken lisäksi valitsimme huonon reitin ja kiersimme 3/4 Messukeskuksesta ulkokautta, että pääsimme koirien kanssa sisälle ja sisäkautta sitten taas toiseen päähän aluetta. Ei siinä muuten mitään, että tuli pidempi kävelymatka, mutta Miiaa kävi sääliksi, kun hän roudasi Hulin isoa kangashäkkiä... Muutenkin oli paljon ahtaampaa siihen aikaan; kehän laidalle ei meinannut saada häkkiä mahtumaan ja väentungoksessa kävely oli ahdistavaa. Eli aamukehissä on kyllä puolensa! 

Launtain näyttely oli Pohjoismaiden vuorotellen järjestämä Pohjoismaiden Voittaja -näyttely ja alun perin tuomarina piti olla Rune Fagerström, mutta kotimainen tuomari vaihtuikin ruotsalaiseen Petra Högbergiin, josta minulla ei ollut mitään käsitystä (ei sen puoleen Fagerströmistäkään). No tämähän piti Helvistä varsin paljon, ihan liikuttavan upea lause heti arvostelun alussa <3 Vapaasti suomennettuna siis näin: Feminiininen narttu, erinomainen kokonaisuus. Säteilee terveyttä kuonosta häntään. Kaunis hyvinmuodostunut pää hyvillä mittasuhteilla. Erinomaiset valkoiset hampaat. Terve hampaiden tila. Oikea kaula, vahva ylälinja. Erinomainen risti. Erinomaiset kulmaukset ympäriinsä. Ihana luuston vahvuus. Erinomaiset tassut. Hyvä eturinta, hyvä rintakehä. Hieman avoin turkki, mutta ok ikään nähden. Hieman epäpuhdas valkea väri ja pilkkuja. Uskomattoman terveet liikkeet joka suunnasta. Ihana veteraani. VET ERI1 SA PN2 VET-VSP (13 narttua, joista 6 sai SA:n)

IMG_6116.jpg

veteraaninartut Helvi & lapsuuden leikkikaveri Babe (kuva: Kaisa Heikkerö)

IMG_6179.jpg

VSP-VET Neris Grafika & ROP-VET Raigomillin Exodus (kuva: Kaisa Heikkerö)

Sunnuntaina oli taas kukonlaulun aikaan lähtö ja ihanan rentouttava meininki, nimittäin ei ollenkaan jonotusta auton kanssa eikä väenpaljoutta hallissa. Sunnuntaillekin oli tullut tuomarimuutos, Elina Haapaniemen tilalle oli tullut venäläinen Ekaterina Senashenko. Enpä tiedä, mitä Haapaniemi olisi Helville antanut, varmaan sen saman EH:n minkä kahdesti aiemmin juniori- ja avoimessa luokassa... Ehkä siis minun onneni tämä tuomarimuutos, vaikka venäläinen olikin hieman tympeän oloinen rouva :D Helvin arvostelu oman käännökseni mukaisesti: 9-vuotias, hyvässä kunnossa ikäisekseen, hyvin narttumainen mutta vahva, keskinkertainen pää runkoon nähden, ilme voisi olla parempi, hyvin asettunut kaula, tarpeeksi vahva ylälinja, hieman ahdas takaa, hieman kihara turkki, oikea väri, hieman pilkutusta. VET ERI1 SA PN3 VET-ROP (11 narttua, joista 4 sai SA:n)

Hilda pudotti kaiken karvan juuri ennen näyttelyitä, joten se oli aika kurja näky. Perjantainen arvostelu oli sellainen, kuin mitä itse Hildasta antaisin tällä hetkellä: Hyvän tyyppinen ja kokoinen nuori narttu. Hyvä pään malli. Oikea purenta. Pyöreät keskiruskeat silmät. Pää voisi olla hieman kookkaampi. Hyvä kaulalinja. Sopiva luusto. Hieman litteät käpälät. Eturinta ja runko saavat vielä voimistua. Sopivat kulmaukset. Liikkeessä korkea häntä. Saisi liikkua pidemmällä taka-askeleella. Pohjavärin tulisi olla valkoisempi. Hyvä käytös. Hammastod. esitetty. NUO EH3

Lauantaina tuomari arvosti vähän korkeammalle: Feminiininen narttu, ihana kokonaisuus. Hyvä pää ja ilme. Hyvät korvat. Hammastodistus löytyy. Oikea kaula, vahva ylälinja. Hieman laskeva risti. Muutoin ihanat kulmaukset ympäriinsä. Hyvä eturinta ja rintakehä. Hyvä luusto, hieman litteät etutassut. Paljon pilkkuja valkoisessa värissä, muutoin hyvät värimerkit. Oikea turkin laatu. Ikäisekseen kootut liikkeet joka suunnasta. NUO ERI2

kuvat Hildasta on ottanut niin ikään Kaisa Heikkerö

IMG_5999.jpg

IMG_6001.jpg

IMG_6014.jpg

Sunnuntaina sainkin sitten oikeastaan vain vikalistan: Hyvin narttumainen, keskinkertainen luusto & koko, pää kesken kehityksen, yksinkertainen ilme, liian kaareva ylälinja liikkeessä, takakulmausten draivi pitäisi olla parempi, värin pitäisi olla oikeampi, liikaa pilkutusta, kuonon värin pitäisi olla parempi. NUO EH3

Kokeilimme sunnuntaina, saisiko Laura Hildan liikkumaan nätimmin - ongelmana on siis sen rynniminen. Luultavasti tämä vaikuttaa negatiivisesti sen liikkeisiin ja hihnassa vetäminen toki vetää selkääkin köyryyn. Ei ihan ollut menestys :D Hilda alkoi nimittäin hyppimään kun olisi pitänyt seistä, sitten sillä meinasi mennä hermo suun räpläämisen kanssa, kun Laura ei ollut niin sanotusti hammaskartalla ;) ja liikkuminen oli samanlaista kaahaamisen yritystä kuin minunkin kanssani. Ilmeisesti pitää vaan harjoitusta saada ja malttia...

Otin kaverikuvan sunnuntaina :) 

24959121_10213064227098817_7641115584637

Marraskuu meni koirilla doping-varoajan puitteissa, toki treeneissä kävin niin tokossa kuin EK:ssa. Molemmat hurtat kävivät myös hierojalla ja itse vietin muutamat pikkujoulut :)