keskiviikko, 22. tammikuu 2020

Tapaninpäivän tokoilut

Sen verran voisin vielä viime vuoteen vilkaista, että kirjoitan ylös ajatukseni Hildan toisesta avoimen luokan TOKO-kokeesta. Koe järjestettiin Espoossa Agimestassa, jossa olimme käyneet vähän aikaisemmin parissa rally-tokokisassa. Ryhmäliike eli paikalla istuminen tehtiin ensin ja se meni hyvin, 10/10. Näin, että koealueella oli runsaasti teippauksia lattiassa ja vein Hildan yksilösuorituksiin kehään hihnassa ja vapaasti niin, että se pääsi ohikulkiessaan tsekkaamaan teipin, jotta sen ei tarvitsisi niitä haistella enää suoritusten aikana. Yksilösuoritukset alkoivat estehypyllä, eikä Hilda ollut ollenkaan keskittynyt hommiin, vaan johonkin esteen vieressä olevaan hajuun. Se jäi odottamaan kaula pitkällä haistellen ja kun käskin hyppäämään, Hilda ei keskittynyt hyppyyn. Se kolautti jalkansa esteeseen ja jäi yli tultuaan haistelemaan lattiaa. Lisäkäskytyksellä tuli pois hajulta, mutta ei kunnolla sivulle perusasentoon. Liike meni nollille.

Toisena suorituksena olisi pitänyt tehdä kartion kierto. Alku näytti hyvältä, mutta Hilda pysähtyi kartion taakse. Luoksetulo sieltä lisäkäskyllä ja koira jäi ihan liian kauaksi eteen istumaan eikä osannut tulla perusasentoon. Liekö sekoittanut liikettä rallyn merkille menoon ja virheestä hämääntyneenä häröili liikkeen loppuosan. Nolla tästäkin. Kaukokäskyissä alun maahanmeno oli hidas, muuten meni oikein siististi ja arvosana 10. Luoksetulosta Hilda sai 7, koska minun takanani oli ruutu, jossa se kävi pyörähtämässä ennen sivulle tulemista - täytyy sanoa, että tällä koiralla on kyllä huumoria :D 

Seuraaminen meni mielestäni kivasti juosten tehtävine käännöksine oikeaan, peruutuksineen ym. ja saimmehan siitä 9,5. Samoin liikkeestä istuminen oli hieno 10. Todella iloinen olin noudon onnistumisesta 10 arvoisesti, osaa se kun malttaa! Liikkeestä seisomisesta tuli 8, kun Hilda liikahti hieman silloin kun kävelin sen taakse. Ja olisi pysähdys voinut olla terävämpikin. Ruutuun lähettäminen + maahanmeno meni nollaksi, mutta oli Hildalla jo jotain aavistusta, miten olisi pitänyt tehdä. Se kuitenkin valitettavasti ajautui ulkopuolelle. Kokonaisvaikutus oli 9 ja täytyy todeta kokonaisuudesta, että minun itseni täytyy vähän höllätä ja muistaa kiittää Hildaa kunnolla pelkäämättä sen villiintymistä. 

Tässä video, jonka eräs ystävällinen kanssakilpailija kuvasi:

https://youtu.be/AuHSiuGFMQ0

tiistai, 31. joulukuu 2019

Vuosikatsaus 2019

Niin se on taasen vuosi vierähtänyt. Puolet vuodesta olin vielä vanhempainvapaalla kotona, mutta tätä nykyä arki on työssä käymisen myötä huomattavasti kiireisemmän tuntuista totta kai. Ne vähät vapaa-ajan tunnit yrittää sitten jakaa niin, että jokaiselle olisi jotain: Aikaa perheelle, aikaa harrastuksille, kodin hoitoa. Harvemmin on aikaa muulle kuin näille, mutta kyllä sitä pyritään näkemään sukulaisia ja ystäviä myös. Ja onneksi pienellä mielikuvituksella ja sopivalla asenteella onnistuu monen asian yhdistäminen - esimerkiksi perhe mukaan lenkille ja siinä samalla jotain pientä treeniä koiran kanssa vaikkapa tarkkuusruudun muodossa. Sitten kun on vielä ihania ystäviä, jotka suhtautuvat myönteisesti lapsen mukana oloon treeneissä ja katsovat lapsen perään silloin, kun itse pitää keskittyä tekemiseen, niin kyllä olen todella iloinen, miten hyvin olen päässyt harrastamaan!

Helvi jäi oikeastaan tänä vuonna eläkkeelle harrastuksista. Pari kertaa kävimme vielä kokeilemassa rally-tokoa mestariluokassa, mutta tulosta emme saaneet. Kiva kuitenkin oli kokeilla. Näyttelyissä Hemppu vielä kävi ja kolme titteliä tuli lisää näin yli 10-vuotiaana: Venäjän veteraanimuotovalio, Viron veteraanivoittaja ja Baltian veteraanivoittaja. Eli kuuden kotimaan näyttelyn lisäksi Helvi osallistui kolmeen ulkomaiseen näyttelyreissuun. Kotimaan näyttelyissä Helvi oli kerran ROP, kerran PN2 ja kahdesti PN4. Ei tullut Helvistä kehäraakkia, vaan se oli vielä viimeisessä näyttelyssään täydessä näyttelykunnossa! 

kukkapelto.jpg

Verla.jpg

Tämä yllä oleva on ehkä vuoden ihanin kuva fiiliksen puolesta. Helvi ja Huli (molemmat yli 10-vuotiaita) olivat vesipelastuskokeen uusia tuomareita kouluttamassa kesäkuussa.

Hildasta tuli siis vuoden 2019 aikana selkeästi harrastuskoirani nro 1. Näyttelyitä Suomessa tusinan verran, kahdesti ROP, kerran PN2, kerran PN3 ja kerran PN4. Ulkomailla samat reissut kuin Helvillä eli Venäjä, Viro ja Latvia sekä lisäksi Norja. Viimeksi mainitusta palasimme kotiin PN2-sijoituksella ilman valionarvoa, mutta muista hienosti kansalliset valionarvot ja kirsikkana kakun päällä vieläpä kansainvälisen muotovalion arvoon vaadittu viimeinen CACIB! Inttivalion titteliä saa virallisesti käyttää vasta kun kansainvälinen kennelliitto FCI on sen vahvistanut ja siinä voi mennä jopa vuosi. Omien likkojen välisissä mittelöissä tämä oli vuosi, jolloin Hilda päihitti Helvin ;) Helvi oli tuomarin mielestä parempi kahdessa näyttelyssä, jossa molemmat sijoittuivat paras narttu -kisassa - Hilda oli tuomarin mielestä parempi viidessä näyttelyssä. No, nämä on tällaisia huumorimielessä katsomiani tilastoja, mutta mielenkiintoista kuitenkin. Näyttelyiden lisäksi Hildan ulkomuotoa arvioitiin Landseeryhdistyksen järjestämässä jalostustarkastuksessa, joka on hyvin laaja ja yksityiskohtainen rakenteen ja rotupiirteiden tarkastelutilaisuus. Hilda sai yleisarvosanan "erittäin hyvä" eli kelpaa tämänkin puolesta mainiosti jalostukseen.

Koerintamalla emme saaneet mitään järisyttävää aikaiseksi. Vesipelastus ei sujunut suoraan sanottuna toivotulla tavalla, kuudesta koekäynnistä vain yksi AVO1-tulos. Intoa koiralla on vesityöhön, mutta en ole saanut koulutettua vielä avoimen luokan ohjattua veneen noutoa varmaksi ja pelastusrenkaan viennissäkin oli ailahtelevuutta. TOKO eli tottelevaisuuskoe ei myöskään mennyt tänä vuonna vielä tarpeeksi hyvin. Kaksi starttia avoimessa luokassa ihan tässä loppuvuodesta; tulokset molemmista, mutta pari liikettä ns. kusee. Kesällä yritimme jäljestää verijälkeä voittajaluokassa, eka koe meni aika hienosti 2-tuloksella, mutta toinen koe jäi ilman tulosta. 

BH-kokeen saimme suoritettua ja sanon vilpittömästi, että Hilda teki erinomaisen hyvän tottelevaisuuden käyttäytymiskokeessa! Myös rally-TOKO tuotti yllättävän hyvän tuloksen, kun koira veti voittajaluokan läpi kolmella eli minimimäärällä kokeita. Hildan luonnetta testailtiin pariin otteeseen vuoden 2019 aikana. Heti alkuvuodesta Kennelliiton käyttäytymisen jalostustarkastus ja keväällä MH-kuvaus; kummatkin vahvistivat käsitystäni, että Hilda on hyvä ja kiva koira :)

Tulevalle vuodelle toivon tietenkin terveyttä koirille ja lisäksi pentuonnea! Katsotaan, mihin rahkeet riittävät harrastusrintamalla. EK-ryhmämme kuivui kasaan, mutta olen viritellyt yhteyksiä, jotta voisimme jatkaa tämän monipuolisen ja mukavan maastolajin parissa jollain tasolla. MEJÄ:n jatkosuunnitelmista en osaa sanoa, muut lajit pysyvät varmasti mukana ohjelmistossa.

Lopuksi muutamia kuvia vuoden varrelta

20190410_094144_resized.jpg

IMG_4644.jpg

IMG_4723.jpg

20190601_DSC04730_Ew_02_resized.jpg

(kuva: Ingrid Pakats)

received_634474753688075.jpg

toko-treeneistä, kuvat: Tiina Nurminen

IMG_8329.jpg

IMG_5413.jpg

IMG_5613%20%E2%80%93%20kopio.jpg

making of -kuva joulukorttikuvan kuvaussessiosta :D 

IMG_5704.jpg

 

 

 

lauantai, 28. joulukuu 2019

Helvin syntymäpäivä

Joulukuun puolivälissä Helvi täytti 11 vuotta. Uskomattoman hienoja vuosia olen sen kanssa saanut elää jo näin monta! Olen suunnattoman onnekas ja kiitollinen - samalla sydäntä särkee, kun tietää, ettei yhteistä aikaa voi olla enää kauaa, ei vaan voi vaikka Helvi on ikäisekseen todella hyvässä kondiksessa. Lihas siltä on kuihtunut ja toisinaan jompi kumpi takajalka tärisee paikallaan seistessä. Helvi myös jonkun verran laahaa takajalkoja kävellessä; ei pahasti, koska kynnet eivät kulu mitenkään epänormaalisti, mutta kyllä sen kuulee asfaltilla kävellessä ja näkee lumihangessa. Mutta aina on Helvi valmis lenkille ja leikkiin, eikä esimerkiksi autoon hyppääminen tuota sille vaikeuksia ja metsässä se hyppelee omaehtoisesti riukujen/puunrunkojen yli. Aistit eivät ole nähdäkseni heikentyneet, kuulo ja näkö pelaavat hienosti ja tietysti hajuaisti, jota Helvi pääsee säännöllisesti käyttelemään jäljestämisen ja esineiden etsimisen parissa. Helvi on saanut kesän jälkeen tiuhaan tahtiin lihashuoltoa, kun se pääsi koirahierojaksi opiskelevan Kaisan projektikoiraksi ja tämä tarkoittaa parin-kolmen viikon välein tapahtuvia hierontoja. Lisäksi olemme käyneet osteopaatilla muutaman kerran eikä rangasta ole löytynyt mitään hälyttävää. Kaisan vinkistä aloin myös antamaan ylimääräistä vettä ruuan mukana, jotta molemmat koirat saisivat enemmän nestettä.

Rodun ainoa kolmoisvalio, kolmenkymmenen tittelin haltija 11-vuotispäivänään:

79180349_10218770348908296_6068078079534

Messukeskuksen näyttelyissä olin vain Hildan kanssa. Helvin näyttelyura oli huikeaa päättää Latvian veteraanivoittajan titteliin lokakuun lopussa. Messarissa tuomarina oli lauantaina Teija Salmi-Aalto ja olisin ehkä uskaltanut odottaa SA:ta koska kyseinen tuomari antoi Hildalle valio-sertin aiemmin, mutta tällä kertaa ei SA:ta vain ERI: 3-vuotias. Hyvä koko. Mittasuhteet ok. Oikealinjainen pää, joskin hieman pyöreät silmät häiritsevät ilmettä. Vahva hyvä kaula. Erinomainen ylälinja. Hyvä runko ja eturinta. Hyvä luuston vahvuus, joskin toivoisin hieman enemmän raajakorkeutta. Riittävästi kulmautunut edestä, hyvin takaa. Liikkuu hieman kapeasti takaa, muilta osin erittäin hyvin. Ihastuttava olemus. Hyvin esitetty.  Tämä arvostelu on prikulleen Hilda! Teija Salmi-Aalto on mielestäni todella hyvä tuomari. Sunnuntain ruotsalaistuomarista minulla ei ollut mitään ennakko-odotuksia, tässä arvostelu Carin Åkessonilta vapaasti suomennettuna: Feminiininen narttu hyvää kokoa. Hyvin muodostunut pää, hieman pyöreät ja vaaleat silmät. Hyvä kaula. Hyvä eturinta. Aavistuksen pitkä selkä. Hyvät kulmaukset edessä ja takana. Liikkuu hyvällä askeleella. Hyvä turkki ja väri.  ERI tästäkin, ei sijoitusta valioluokassa neljän parhaan joukkoon. Arvosteluissa ei mitään kamalaa kuten näkyy, mutta ei kärkeen tässä porukassa tällä kertaa. Kuvia Kaisa Heikkerön ottamina:

IMG_2496.jpg

IMG_2491.jpg

keskiviikko, 25. joulukuu 2019

Hildan rally-tokot

Olin syksyn mittaan saanut sen verran treenailtua Hildan kanssa rally-tokoa, että tuntui sopivalta käydä katsomassa, kuinka VOI-rata sujuisi. Ratatreeniä olin päässyt muutaman kerran ottamaan Patelassa Kotkan VEPE-lansujen treenivuorolla ja lisäksi itsekseni harjoitellut haastavimpia kylttejä enimmäkseen keittiössä. Lisäksi KKS perusti rally-tokoilijoille sunnuntai-iltaan vapaavuoron, jossa kerkesin käydä pari kertaa. Sain marraskuun lopussa koepaikan Porvoosta. Rata sisälsi Hildan ehkä tähän mennessä vaikeimman asian, nimittäin houkutuksen. Treeneissä Hilda on bongannut houkutuksen jo lähtökyltillä ja sen keskittyminen on ollut vähän niin ja näin houkutusta edeltävän rataosuuden. Kummallista kyllä, että itse houkutus-tehtävä on kuitenkin sujunut ihan hyvin. Tässä tuomari Kirsi Petäjän laatima VOI-luokan rata:

20191123_110451.jpg

ja tässä video, jonka kuvasi tuntemattomaksi jäänyt toimitsija:

https://youtu.be/jgTjAzZenBk

Video ei ole aivan alusta saakka, vaan siitä puuttuu kaksi ensimmäistä tehtävää. Ykköskyltillä, puolenvaihto jalkojen välistä, tein ohjaajavirheen, kun kumarruin käsivihjettä antaessani. Virhepisteitä tuli 3. Pujottelu tehtiin sitten koiran seuratessa oikealla, samoin askeleet ja asennot seiso-istu-maahan. Koiran puoli vaihtui pysäyttävällä kyltillä perusasennossa oikealla ohjaajan selän takaa perusasentoon vasemmalla. Sitten käännöskyltti ja houkutusten keskelle. Näistä Hilda ei kuitenkaan onneksi välittänyt. Houkutuksesta päästyämme sama käännöskyltti kuin ennen houkutusta ja taas käännös tällä kertaa saksalaiseen tapaan täyskäännöksenä. Lisää käännöksiä; perusasennossa käännös vasemmalle ja liikkeessä käännös vasemmalle. 

Seuraavaksi ohjelmassa oli eteen kääntyminen perusasennosta ja siitä takaa kiertäen takaisin perusasentoon. Sitten oli aika vaihtaa taas seuraamispuoli oikealle ja tämä tehtiin sekä koiran että ohjaajan kääntyessä täyskäännöksen oikealle. Kyltillä nro 13 tuli meille virhepisteitä. Hildan olisi pitänyt kääntyä eteen istumaan ja se istui niin vinoon, että istui poikittain edessäni, siitä -1. Itselleni tuli black out ja jäin miettimään, että onko kymppivirhe, kannattaako uusia. Tulin useamman sekunnin kelaamisen jälkeen siihen tulokseen, että ei kannata uusia. Kelaamiseni maksoi kuitenkin -1 lisää, kun tuomittiin hidas tempo -virhe ihan aiheellisesti ;) Kaksi kertaa peräkkäin tehtiin käännös vasempaan ja sitten tuli iso kymmenen pisteen vähennys, kun koiran piti tulla vauhdista eteen istumaan ja oikealta puolelta ohjaajaa takaisin oikealle. Hilda kerkesi käydä vasemmalla puolellani. Sitten oli toiseen kertaa kyltti "molemmat oikealle täyskäännös", tällä kertaa koira oli oikealla ja puoli vaihtui vasemmaksi, edellisessä oli päin vastoin. Hilda törmäsi minuun ja siitä tulee -1 kontrollin puutteesta. Sitten olikin maali. Pisteitä jäi 84/100, aikaa radalla meni noin 2,5 minuuttia. Saimme siis hyväksytyn tuloksen ja lisäksi tuomaripalkinnon kommentein "Olipa taitava koira. Hieno ratasuoritus." 

Seuraava rally-kisa oli ekasta viikon kuluttua eli marraskuun viimeinen päivä Espoossa. Tässä sen ratapiirros:

Espoo%2030.11..jpg

Tämäkin rata sisälsi houkutuksen, mutta keskellä rataa oli kivasti pari pylvästä peittämässä niin ettei houkutus näkynyt lähtöpaikalle. Tämäkin rata alkoi puolenvaihdolla jalkojen välistä ja tällä kertaa en kumartunut. Olin viikon aikana vähän harjoitellut liikettä niin, että Hildalle riittäisi vihjeeksi jalkojeni asento ja näytti riittävän. Menin vähän liian lähelle toista kylttiä, mutta mahduin juuri ja juuri kiertämään etukautta Hildan ympäri. Olin kyllä niin ääliö, että unohdin pysähtyä kierrettyäni koiran! Sehän on väärin suoritettu tehtävä ja rankkua -10. Pari kylttiä suoritettiin vielä koira oikealla puolella, kunnes molempien kääntyminen vasemmalle täyskäännöksellä palautti koiran vasemmalle puolelle. Ohjaajan kiertäminen, paikalla käännös vasempaan, saksalaisen täyskäännöksen pyöriminen kahdesti ja jopa pyörähdys sujuivat hienosti. Pyörähdyshän ei Hildalta sujunut avoimessa luokassa, mutta harjoittelu on tuottanut tulosta :) Käännöksen jälkeinen hyppy siivekkeellisestä agi-esteestä ei minulta sujunut kovin sulavasti, mutta pääasia, että Hilda suoriutui ok. Hypyn jälkeen koiran piti pysähtyä liikkeestä seisomaan ja tätä olivat jotkut ohjaajat vähän kauhistelleet, mutta meiltä se meni hyvin. Sen sijaan seuraavalla kyltillä, joka oli ihan vain saksalainen täyskäännös, tuli -1 epätarkasti suoritetusta tehtävästä, kun Hilda erkaantui takaa kiertämisen aikana liian kauas ilmeisesti nenänsä perässä. Houkutukseen en ollut tyytyväinen, vaikka virheitä ei tuomari siinä nähnytkään. Hilda ei ollut tarkkaavainen minua kohtaan. Viimeiseltä kyltiltä ennen maalia tuomari vähensi epätarkasti suoritetusta tehtävästä -1 kun Hilda niiasi niin voimakkaasti, että melkein istui kesken käännöksen. Loppupisteet olivat täsmälleen samat 84 kuin edellisessä kokeessa. Tällä kertaa niillä pisteillä sijoittui luokan toiseksi palkintopallille ja tuomari kommentoi, että hyvä rata, upeaa ja rauhallista yhteistyötä.

Sain tästäkin radasta videon, kiitos Saaraisen Nooran:

https://youtu.be/009uZJg-Uvw

Ensin olin jättämässä viimeisen hyväksytyn VOI-tuloksen yrittämisen ensi vuodelle, mutta sitten sainkin peruutuspaikan aiemmin täynnä olleesta Noutajakoirajärjestön kokeesta Espoossa. Ei muuta kuin taas Agimestaan :) 

20191214_105835.jpg

Tämä rata meni parhaiten voittajaluokan radoista, vaikka pisteitä ei jäänyt kuin muutama enemmän edellisiin. Mutta siis kaikki muut kyltit menivät virheittä paitsi hyppy. Heti ensimmäisenä piti tehdä pyörähdys. Sitten pieni paikalla istuminen ohjaajan kääntyessä ja kutsuessa koiran sivulle. Tutuksi tullut puolenvaihto jalkojen välistä ja sitten ahtaalla kylttivälilllä agilityesteen hyppääminen koira oikealla. En varmaan antanut Hildalle ajoissa käskyä, että se olisi ehtinyt reagoida, joten se kulki siivekkeen päältä hieman hypähtäen. Minulla meni pasmat sekaisin, luulin Hildan lähtevän omille teilleen ja kutsuin luokse ja jatkoin seuraamista oikealla puolella kohti seuraavaa kylttiä. Kun jossain muistin perukoilla oli tieto, että hypystä sanottiin jotain erityistä säännöissä, niin kuvittelin sen koskevan kieltoa uusia hyppyä. Muisti oli oikeassa siinä, että hypystä oli erityismaininta, mutta se koski tapausta, jos rima putoaa. Sellaista virhettä ei voi uusia. Tästä säätämisestä menetimme -10 kun koira ei hypännyt ja lisäksi "koira pois asennosta -1" ja pysähtymisestäni -3 ohjaajavirheen takia. 

Olin tosi iloinen, kuinka hyvin Hildalta meni Porvoossa kymppivirheen tuottanut liike sekä seuraaminen peruuttaen. Itseeni olin tyytyväinen sen suhteen, että osasin jättää tarpeeksi tilaa kylttiin nähden liikkeissä, jossa koira on oikealla ja tilaa tarvitaan. Ja vähän myös siihen, että en alkanut hidastella kahdeksikossa - teen sitä tahattomasti usein tuon tyyppisissä liikkeissä jos minusta yhtään tuntuu, että koira jää liian taakse seuraamisessa. Tuomari vähensi yhden pisteen kokonaisvaikutelmasta, kommenteissa selitys: "Ohjaaja ei ollut kovin iloinen. Koiralla häntä heilui." Kaiken kaikkiaan 85/100 p. ja koulutustunnus RTK3. Hienosti meni Hilda voittajaluokan läpi kolmella kokeella!

Tässä video viimeisestä VOI-radastamme: https://youtu.be/7NSQhlYfGkM

 

maanantai, 9. joulukuu 2019

Tokoa avoimessa luokassa

Niin koitti päivä, että oli mentävä Hildan kanssa kokeilemaan, miten tottelevaisuuskokeessa sujuu avoin luokka. Edellisestä toko-kokeesta olikin vuosi vierähtänyt... Espooseen menin kisaamaan, tuomarina Susanna Berghäll. Suoritukset alkoivat ryhmäliikkeellä, joka avoimessa luokassa on minuutin mittainen paikalla istuminen. Tämä sujui oppikirjan mukaan ja arvosana siis 10. Vein Hildan autoon odottamaan omaa vuoroa, koska hallissa ei käytännössä ollut ollenkaan odotustilaa. Yksilösuoritusten liikejärjestys oli sotkettu ja ensimmäisenä tehtävänä oli merkin kiertäminen. Hilda bongasi merkkinä käytetyn puolipallon hallin peränurkasta ja juoksi sinne. Johtuiko merkin muodosta, siihen osuvasta kattovalon heijastuksesta vai mistä lie, mutta muutama muukin koira kävi merkin katsomassa. Hilda otti merkin suuhunkin, mutta tuli sentään kutsustani pois sieltä. Kierto meni kuitenkin nollille. Sitten suoritettiin estehyppy, josta Hilda sai 10, vaikka sen perusasento oli minun mielestäni aavistuksen vino liikkeen lopussa. Itse asiassa Hildan olisi pitänyt tulla eteen istumaan eikä suoraan sivulle, mutta nyt koira päätti näin. Kolmantena liikkeenä oli ruutu eli virallisesti lähettäminen määrätylle paikalle ja maahanmeno. Liikkeenohjaaja toimi ehkä vähän ajattelemattomasti, kun vei Hildan siirtämän merkin takaisin paikalleen silloin, kun menimme ruutu-liikkeen lähtöpaikalle. Niinpä Hilda suuntasi taas sinne merkille eikä ruutua löytynyt lisäkäskystäni huolimatta. Nolla tietenkin tuli - emme ole harjoitelleet tarpeeksi tällaisia häiriöitä, mutta ehkä ei vielä avoimessa luokassa olisi tarvinut tarpeettomasti tätä vaikeuttaa järjestäjän puolelta, koska näyttäähän tuollainen koiran näkökulmasta ihan siltä, että avustaja vie targetin paikoilleen ja siellä on koiralle jotain kivaa.

Liikkeestä seisominen meni ihan hyvin, hieman napakammin olisi voinut Hilda pysähtyä. Arvosana siitä 9,5. Kaukokäskyt eli istu-maahan-istu-maahan tuotti 9, enkä olisi itse antanut niin paljoa pisteitä. Toisella istumisella nimittäin Hilda pomppasi eteenpäin pitäen etujalat paikallaan liikuttaen takapäätä, vaikka sen pitäisi pitää takajalat paikoillaan ja liikuttaa etupäätä. Tuomari toki huomautti, että sekatekniikkaa tuli, mutta muuten hyvä. Luoksetulo meni muuten kivasti, mutta Hilda nuuskaisi maassa olevaa merkkiteippiä kiertäessään takaani perusasentoon ja perusasennosta tuli vähän vino. Häiriöharjoittelua siis edelleen tähänkin. Mutta olin iloinen, miten hyvin Hilda tuli eteen istumaan suoraan ja tarpeeksi tiiviisti, koska alokasluokassa vielä koira oli opetettu tulemaan suoraan sivulle. Luoksetulosta arvosanaksi tuli 9. Noutaminen oli ihan pohjanoteeraus Hildan osaamistasoon nähden. Odotus ok, vauhti kapulalle ok, kapulan nostaminen ok, palautusvauhti ok, mutta huolimaton kapulan pito ja ehkä palkattomuudesta johtuva kierrosten nouseminen aiheuttivat kapulan putoamisen lähes jalkojeni juuressa. Hilda nosti kapulan ja sitten alkoi kohdella sitä kaltoin. Eli luovutusasentoon tulemisessa paljon pureskelua. Ja tässäkin liikkeessä edestä perusasentoon siirtymisessä vino perusasento, muistetaanpa harjoitella. Noutoliike on vieläpä tärkein liike AVO:ssa, koska sen kerroin on 4 ja Hildalle jäi arvosanaksi vain 5. 

Toiseksi jääväksi liikkeeksi tuomari oli valinnut liikkeestä istumisen. Toinen vaihtoehto olisi ollut liikkeestä maahanmeno. Tämä sujui hienosti ja arvosanaksi tulikin 10. Viimeiseksi tehtiin seuraaminen ja Hilda sai 9,5. Olin tosi tyytyväinen! Peruutus olisi voinut olla sujuvampi. Kokonaisvaikutuksesta tuomari antoi meille 9. Kaiken kaikkiaan kahdesta nollasta huolimatta AVO2-tulos pisteillä 229. Kannatti käydä tsekkaamassa, mitä pitää treenata!

Videoista kiitos Anne Topralle. Seuraaminen on omana videonaan, muut yhdessä pötkössä.

https://youtu.be/tY6Im3uEro8

https://youtu.be/Wa7LCvAXEbA