Marraskuu on vuoden ikävin kuukausi. Pimeää ja märkää, kuraa ja vesisadetta. Pilkkopimeässä metsässä lenkkeilyä ei juuri paranna edes uusi tehokkaampi otsalamppu. Ja miten koirat onnistuvat juoksemaan pimeässä telomatta itseään?! Niitä ei tunnu pimeä haittaavan. Toivottavasti pian tulee vähän pakkasta ja lunta!

Meillä on pari viikkoa ollut uusi kissanpentu Rölli. Koirat ovat todella kiinnostuneita siitä ja mielellään juoksuttaisivat pikkuista ympäri taloa. Onneksi kissan ego kasvaa päivä päivältä, eikä se enää kovin helpolla juokse karkuun koirien provosoinnista huolimatta. Näin juttu on vanhojen kissojemmekin kanssa, sisällä koirat eivät noteeraa kissoja ollenkaan ja ulkona jahtaisivat jos kissat lähtisivät karkuun. Mutta ne ovat niin fiksuja, että liikkuvat rauhallisesti.

Muuten ei kuulu ihmeempiä, Helvin kanssa käytiin hakuhommissa palotalon ympäristössä ja tokossa on käyty myös. Kävin kerran vetämässä koirakoulua ja pari vetovuoroa on tullut luvattua tehdä tässä tämän vuoden puolella lisää. Ja lauantaina olin talkoilemassa TOKO-kokeessa.

VEPE-treenikaveri Vallu menehtyi äkillisesti lauantaina ja siitä syvimmät osanotot Jaanalle & Mikolle crying Elämä - ja kuolema - on joskus niin epäreilua...