Helvi (ja Sulo) suorittivat eilen MH-kuvauksen. Miia kuvasi Helvin kuvauksen, lisään videon kotisivuille kunhan saan sen koostettuna. Kaikkea ei itse nää, kun koiraan ei saa katsoa, mutta yritänpä jotain kertoilla. Numeroista sen verran, että arvostelu tehdään asteikolla 1-5 ja käytös on sitä intensiivisempää, mitä suurempi arvosana on. Kuvauksen aluksi testin ohjaaja jutustelee hieman ja katsotaan miten koira ottaa kontaktia häneen, vai ottaako ollenkaan. Helvi meni heti tämän ihmisen tykö ja tervehtimisestä 4: ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen. Sitten testin ohjaaja ottaa hihnan ja käy koiran kanssa kauempana omistajasta koiralle puhuen. Helville siitä 4: lähtee mukaan halukkaasti, kiinnostuu testin ohjaajasta. Arviointi kertoo kaiken oleellisen tästä osiosta. Käsittelyn sietoa arvioidaan koiraa silittelemällä ja hampaat katsomalla. Helvi veti ihan överiksi, pyöri ja hyöri ja kiehnäsi testin ohjaajan jaloissa. Tässäkin arviointi on selvä 5: hyväksyy ja vastaa liioitellulla kontaktilla. Sitten siirryttiin leikkimään paloletkun pätkällä. Minun tehtäväni oli vetää lelua edestakaisin maata pitkin ja heittää lelu testin ohjaajalle aina kun tämä heitti lelun minulle. Muutaman kerran pallottelimme lelua edestakaisin, kunnes testin ohjaaja heitti lelun sivummalle maahan. Helvi seurasi lelun liikkeitä ja meni maahan heitetylle lelulle. Hieman varovasti se tarttui siihen ja tuli meidän luo esittelemään lelua. Sitten otin koiraa pannasta kiinni ja annoin lelun testin ohjaajalle; tämä teki ärstytysliikkeitä ja päästin Helvin irti. Helvi meni leikkimään testin ohjaajan kanssa, ei meinannut saada lelusta kunnon otetta, mutta nappasi sitten paremmin kiinni ja alkoi taistella ihan äänen kera. Leikkihalusta 3: leikkii - aktiivisuus lisääntyy/vähenee; tarttumisesta 3: tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla ja puruotteesta ja taisteluhalusta 3: tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan / korjailee otetta. 

Seuraavana osiona oli takaa-ajo. Viehe kulkee rissojen ohjauksessa poukkoillen ja kun se on jonkun matkaa liikkunut, saa koiran päästää irti. Helvi ei lähtenyt takaa-ajoon. Kun päästin irti, se kyllä lähti liikkeelle, mutta ei suunnannut saaliiseen päin, vaan ihan muualle. Homma toistetaan, mutta ei Helvi lähtenyt toisellakaan kerralla. Takaa-ajosta siis 1: ei aloita ja tarttumisesta 1: ei kiinnostu saaliista / ei juokse perään. Omituista, koska se tykkää vähän liikaakin jahtailla kaikenlaisia liikkuvia kohteita (kissoja, koirakavereita, kettua ja supikoiraa on ainakin ajanut takaa ihan selvällä saalisvietillä). Näiden vauhdikkaiden osioiden jälkeen oli vuorossa passiivisuus. Ohjaaja siis seisoo kolme minuuttia tekemättä mitään. Olin ihan varma, että Helvillä on kierrokset katossa ja se hyppii vasten, haukkuu ym. IHME KYLLÄ koira oli aivan rauhallinen. Sen aktiviteettitaso laski ja se vaan seisoskeli takanani ja katseli yleisöä. Häntä kyllä heilui lähes koko kolmen minuutin ajan, katsoin videolta.   Arvosana 2: tarkkailevainen, rauhallinen, voi istua, seistä tai maata.

Etäleikissä se etä tulee siitä, että toiminta tapahtuu kaukana omistajasta, matkaa ainakin 30 metriä sanoisin - vaikka huono olen arvioimaan etäisyyksiä. Kentällä on kaksi piiloa ja toisesta niistä tulee toimitsija sadeviitassa, hiippailee kumarassa vähän matkaa ja sitten suoristautuu, ottaa hupun pois päästä ja heittää muutaman kerran lelua ilmaan. Sitten se juoksee toiseen piiloon. Tässä vaiheessa koira päästetään irti. Helvi lähti heti tilanteeseen kun päästin pannasta, juoksi piilolle toimihenkilön luo ja kun toimihenkilö tuli piilosta lelulla ärsykkeitä tehden, Helvi hössäsi siinä mukana, mutta ei tarttunut leluun. Sitten kun toimihenkilö muuttui passiiviseksi, Helvin kiinnostus väheni ja se haukahteli siinä lähistöllä muistaakseni. Sitten Helvi jätti toimihenkilön ja alkoi lähestyä minua. Tästä osiosta arvosteltiin Helville kiinnostuksesta 3: kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja (tätä mitataan siinä kun pannasta pidetään vielä kiinni); uhka/aggressio 1: ei osoita uhkauseleitä; uteliaisuus 4: saapuu avustajan luo epäröiden tai viiveellä; leikkihalu 2: ei leiki - osoittaa kiinnostusta ja yhteistyö 4: kiinnostunut leikkivästä sekä passiivisesta avustajasta.

Lopputesti koostuu enemmän tai vähemmän pelottavista asioista. Yllätys-osiossa koiran kanssa kävellään reippaasti eteenpäin ja kun haalari revitään ylös, pitää omistajan pysähtyä ja päästää irti taluttimesta. Sitten katsotaan paljonko apua koira tarvitsee tutustuakseen säikäyttäneeseen asiaan ja jääkö sillä pelkoa sitä kohtaan. Helvi säikähti kyllä, tuomari sanoi, että noin suureksi koiraksi se väisti erittäin sulavasti  Sitten Helvi meni oikeastaan heti itsenäisesti nuuhkimaan haalaria. Pelosta numero 3: väistää kääntämättä katsettaan pois haalarista, puolustuksesta/aggressiosta 1: ei osoita uhkauseleitä ja uteliaisuudesta 5: menee haalarin luo ilman ohjaajan apua. Ohitukset tehtiin haalarin molemmin puolin kahdesti, niistä Helville jäljellejäävästä pelosta 1: ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä ja jäljellejäävästä kiinnostuksesta 2: pysähtyy, haistelee tai katselee haalaria yhdellä ohituskerralla. Tuomari sanoi muistaakseni, että Helvi katsoi haalaria ekalla ohituskerralla, mutta muuten ei noteerannut sitä enää mitenkään. Ääniherkkyttä testataan räminälaitteella ja ohjaaja toimii samalla tavalla kuin haalarin luona. Tässä Helvi ei ollut yhtä reipas kuin haalarilla, ei se enempää pelästynyt (pelko 3: väistää kääntämättä pois katsettaan) mutta se ei oma-aloitteisesti mennyt selvittämään mikä juttu oli kyseessä. Helvi oli jossain takanani, kun minua ohjeistettiin ottamaan askel räminälaitetta kohti. Kun Helvi ei silloinkaan tullut tutustumaan laitteeseen, minun piti käydä kyykkyyn ja houkutella koiraa tulemaan. Sitten se tuli pikaisesti nuuhkaisemaan laitetta. Uteliaisuus oli siis selvästi 2: menee räminälaitteen luo kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa. Myös räminälaitetta ohiteltiin pariin otteeseen, Helvi ei noteerannut laitetta mitenkään, jäljellejäävästä pelosta 1: ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihteluita tai väistämistä ja jäljellejäävästä kiinnostuksesta 1: ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan.

Aaveet ovat valkoisiin kaapuihin pukeutuneita avustajia, jotka tulevat piiloista ja liikkuvat vuorotellen hitaasti kohti koiraa ja omistajaa. Kun jäin paikalleen seisomaan, oli Helvi takanani katselemassa vissiin yleisöä ja kesti aika kauan ennen kuin se huomasi tai välitti aaveista. Tarkkaavaisuudesta se sai 3: tarkkailee aaveita, pitkiä taukoja, kumpaakin puolet ajasta tai koko ajan toista. Sitten se tuli joksikin aikaa eteeni haukkumaan aaveita ja kuulin pientä murinaakin haukkujen välissä. Puolustuksesta/aggressiosta Helville arvioitiin 2: osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä. Sitten kun aaveet edelleen lähestyivät, pakitti Helvi sivulleni/taakseni. Pelosta siis 4: on enimmäkseen ohjaajan takana, vaihtelee paon ja kontrollin välillä. Tästä olisin hieman eri mieltä, koska Peku sai saman arvioinnin erilaisella käyttäytymisellä. Helvi oli minusta huomattavasti rohkeampi. Täytyy vielä katsoa videolta, mutta minusta se oli paljon enemmän edessäni. Lähestymisen päätyttyä aaveet kääntyvät selkä koiraan päin. Silloin koira päästetään irti ja katsotaan mitä se tekee. Minua ohjeistettiin menemään puoliväliin toista aavetta kohti ja samaan aikaan Helvi oli jo menossa katsomaan sitä. Uteliaisuudesta sille merkittiin sitten 4: menee katsomaan kun ohjaaja on edennyt puoleenväliin. Helvi olisi kyllä mennyt yksikseenkin, koska ehdin juuri noudattaa ohjeita kun koira oli jo aaveen luona. Kontaktinotto aaveeseen oli Helvillä 4: ottaa itse kontaktia avustajaan. Omistaja menee lopuksi aaveen eteen riisumaan siltä hupun. Aave kyllä vastaa koiran kontaktiin heti kun koira on tullut aaveen luo.

Lopuksi leikittiin vielä uudelleen samalla tavoin kuin alussa. Helvi käyttäytyi myös samalla tavalla eli leikkihalu oli 3: leikkii - aktiivisuus lisääntyy/vähenee ja tarttuminen 3: tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla. Tarttumisen jälkeen siirryttiin jouhevasti ampumiseen ja minun tehtäväni oli leikkiä koiran kanssa. Laukauksen kajahtaessa Helvi irroitti lelusta eikä enää jatkanut leikkiä, vaikka minä jatkoin lelulla härnäämistä. Toinen pari laukauksia ammuttiin kun koira oli passiivinen, eli seisoimme yhdessä paikoillamme. Helvi reagoi ampumiseen arvosanalla 4: keskeyttää leikin/passiivisuuden, lukkiutuu yleisöä, laukauksia tms. kohden, ei palaa leikkiin/passiivisuuteen. Ei siis ollut pelokas tai halunnut paeta paikalta, mutta ei halunnut leikkiä ammuttaessa vaan katseli ympärille.

Mitäpä olen testistä mieltä. Helvi yllätti siinä, ettei viehe kiinnostanut sitä ja siinä, että se kykeni rauhoittumaan aivan erinomaisesti kolmen minuutin tekemättömyydessä alusta asti. Olisin kuvitellut, että Helvi ei lähde etäleikkiin, vaan sepä lähti vauhdilla vaikka lelu ei niin kiinnostanutkaan. Mutta kun se ei ole kovin hurja leikkimään taisteluleikkejä muutenkaan, niin yllättävän paljon se testissä sitten halusikin leikkiä (myös vieraan ihmisen kanssa). Tuomarin mukaan sosiaalinen koira, joka tykkää ihmisistä. Aaveiden kohtaamisesta minulla ei ollut mitään ennakko-odotuksia, ajattelisin kyllä edelleen, että Helvi saattaisi jopa minua puolustaa tiukan paikan tullen. Hyvää mielestäni on eritoten se, miten utelias koira Helvi on. Se haluaa ottaa selvää sellaisistakin asioista, jotka ovat vähän outoja tai pelottavia. Ja Helvi suoritti koko testin häntä iloisesti heiluen, oikein peruspositiivinen koira kaiken kaikkiaan