Lansuporukka kokoontui tiistaina kevään ensimmäisiin jälkitreeneihin. Mukana oli myös kaksi uutta landseeria, tosi kiva että harrastaminen kiinnostaa! Olin niin iloinen ja ylpeä molemmista koiristani näin pitkän tauon jälkeen, molemmat jäljestivät erinomaisella motivaatiolla. Pekun esineilmaisu oli jotain ihan uskomatonta, varmaan sen parasta ilmaisua ikinä! Siinä se seisoi esineen luona ihan rauhassa niin kauan että tulin palkkaamaan ja korjaamaan esineen taskuun. Helvi olisi saanut ilmaista vähän selvemmin, se kyllä merkkasi esineen, mutta olisi mieluummin jatkanut jäljestämistä kuin odottanut esineellä. Helvin kanssa olin jäljellä ihan kahdestaan enkä tiennyt ollenkaan missä jälki kulkee, joten oli luotettava koiran osaamiseen. Helvi jäljesti tarkasti jäljen päällä kulkien, verrattuna Pekuun joka tekee tarkistuskierroksia silloin tällöin. Ei Pekun tarkistukset mitään haittaa, kun se koko ajan tekee töitä ja minä tiedän, että se on sen tyyli jäljestää. Jäljet eivät olleet kauhean pitkiä kun metsä oli rutikuiva - koirat ryystivät kupilliset vettä treenin jälkeen ja olivat ihan sippejä, joten rankkaa oli kuitenkin.