Vielä ei ole talvi tullut, joten hyvin on päästy metsään. Lauantaina oli oikein tuplasti treenejä. Aamusta olin Helvin kanssa hakua harjoittelemassa ja iltapäivällä molemmat olivat jäljestämässä. Haussa aiheena oli risteily. Etsintäalue oli näkyvyydeltä hyvä ja Helville maalimiehet näyttäytyivät haamuina. Lähetin hakemaan ja maalimiehet palkkasivat koiran suoraan, sitten kutsuin sen keskilinjalle ja pysähdyksen kautta lähetys toiselle puolelle. Tällä samalla kaavalla neljälle maalimiehelle risteillen. Olen tyytyväinen, Helvi tuli hyvin kutsusta luokseni ja lähti innokkaasti ukkojen perään. Jälkimetsässä olikin ilahduttavasti lansuporukkaa paikalla. Toimimme tehokkaasti, mutta silti pimeä meinasi yllättää. Helville tehtiin vaan lyhyt jälki, jossa päässä jäljen tekijä. Esineilmaisu OK ja jäljestys samoin sekä henkilön ilmaisu. Pekulla oli myös hyvää jälkityöskentelyä, vähän alussa keskittymisvaikeuksia, mutta kun se pääsi alkuun, niin loput hyvin. Ja esineiden ilmaisut tosi hyvät.

Tokossa on pientä edistystä havaittavissa kaukokäskyjen kanssa. Helville on ollut hyvin vaikeaa, ettei saa edetä asennon vaihdoksissa. Istumasta maahan menossa ei ongelmaa, mutta maasta istumaan nousemisessa kyllä. Olen käyttänyt takapalkkaa, mutta ei se ole oikein hoksannut sitä ainakaan vielä. Edelleen minä olen iso magneetti. Nyt voi olla parin askeleen päässä, ehkä hiljaa hyvä tulee... Nouto sujuu aika hyvin niin puisella kuin metallisella kapulalla. Tosin eilen Helvi oli sitten unohtanut, millainen on kunnollinen perusasento. Hiotaan sitä jatkossa erikseen. Yhteistreeneissä meni liikkeestä seisominen viimeksi tosi hyvin. Samoin paikalla makaaminen.

Sunnuntaina oli Landseeryhdistyksen syyskokous ja voi elämä, että oli vähän osallistujia! Siis kaksi hallituksen ulkopuolista! Hyvä kuitenkin, että edes he, vaikka suuri suru oli heitä kohdannut samana aamuna. Tosi ihanaa oli nähdä Åsa, kun Kati otti sen autoilemaan. Kovin kiltti ja rauhallinen Åsa oli ainakin siellä. Hyvän näköinen myös, mitä nyt takaa ahdas, mutta se lienee aika tavallista. Karvaa Åsa oli alkanut vaihtaa, uutta kuvaa ei nyt vielä valitettavasti ole. Åsalla on lievä yläpurenta, sitä seuraillaan jos vaikka parantuisi kasvun myötä. 

Eilen olin ekaa kertaa kokeilemassa viimeisintä hankintaani: KICKBIKE

 minulla mattamustan värinen tällainen

Se kulki tosi kevyesti. Koirat vetivät innokkaasti kunnes käännyttiin takaisin kotiin päin  Silloin minä sain potkutella kun Peku ja Helvi vaan lönkyttelivät vierellä. Hyvin käy reisiin.