Toukokuun loppupuolella Landseeryhdistys järjesti MEJÄ-kokeen Pyhtäällä, olin päävastuussa kokeen organisoinnista. Tuttuun tapaan mun MEJÄ-viikonlopuksi tuli taas kuuma keli! Ja hyttysetkin olivat saapuneet, joten hikeä ja ärräpäitä sisältyi näihin päiviin riittävästi :D Lauantaina kokoonnuimme pienen mutta pippurisen porukan voimin jälkien tekoon. Koko päivä siinä oikeastaan meni, mutta hyvät jäljet tuli tehtyä. 

Sunnuntaina sitten oli vuorossa varsinainen koepäivä. Tuomarin avauspuheen ja jälkien arpomisen jälkeen siirryimme laukauksensietotestiin, joka toteutetaan siten, että koirat kytketään jäljestysvarusteissa liina puun rungon ympärille ja ohjaajat poistuvat ampujan kanssa samaan riviin sanomatta koirille mitään käskyjä. Laukaus ammuttiin haulikolla ja kaikki koirat läpäisivät testin eli ei paukkuarkuutta. 

Hilda jäljesti voittajaluokan jäljen eli jäljen pituus 1200-1400 metriä ja jäljen ikä vähintään 18 h. Ensimmäinen osuus oli tosi vaikeakulkuisessa maastossa, jossa paljon tiheää kuusikkoa ja ojien ylityksiä, mutta sitten selkeni ja loppuosa jopa mukavaa varvikkoa. Katkokulman tunnistin koiran käytöksen perusteella ja muutenkin Hilda teki kulmat parhaiten elämässään, sillä yleensä jäljen hukkaaminen on tapahtunut nimenomaan kulmissa. Vauhtia sillä oli varsinkin aluksi turhan paljon ja sain jarruttaa liinalla ihan tosissaan. Pisteitä tuomari antoi jäljestämishalukkuudesta 6/6, jäljestämisvarmuudesta 9/12, työskentelyn etenevyydestä 9/10, tapahtumien selvittämiskyvystä (eli lähtö, kulmat, makaukset ja katko) 9/14, kaatokäyttäytymisestä 3/3 ja yleisvaikutelmasta 4/5. Oli ihan mahtavaa, että Hilda teki ykköstuloksen! Niin hienoa saada tieto, että se on mahdollista kun koira ei lähde henkseleitä paukutellen hommiin, vaan keskittyi tarpeeksi ja ehkä olosuhteista johtuen joutui olemaan tarkkana eikä takki auki vaan paahda menemään. Koeselostukseen tuomari kirjoitti näin: Alkumakuu tutkitaan hyvin ja kannustaen lyhyellä liinalla ohjaten matkaan. Jälkeä edetään reipasta kävelyvauhtia ilma- ja maavainulla tarkistuksia tehden jälkiuralla tai aaltoillen sen molemmin puolin. Ensimmäisellä osuudella muutama sivulenkki, toinen osuus hyvin. Kolmannella & neljännellä osuudella yhdet lenkit. Kaadolle suoraan sen haistellen ja sille jääden. Ensimmäinen kulma lähes kulman mukaisesti, toinen kulma, jolla katko, veretyksen loppuun ja sitten tausta tarkistaen ja parilla reilulla kaarroksella veretyksen alkuun ja uudelle osuudelle. Kolmas kulma takaa reilusti kaartaen viimeiselle osuudelle tuulen painaessa hajua. Makuista ensimmäinen kävellään yli, toinen ja neljäs ohi ja kolmas koukataan sivulta hyvin haistellen. Hyvä suoritus, mutta makuut voisivat kiinnostaa koiraa enemmän.

Hertalle kyseessä oli ihka ensimmäinen verijälkikoe. Eikä niitä treenikertojakaan ole kuin muutama... Ihan soitellen sotaan siis. Avoimen luokan jälki on 900-1000 m ja minimissään 12 h vanha (Hertan koejäljen ikä oli 20 h). Hän pieni jäljesti sangen tunnollisesti ja tarkasti <3 Välillä vilkuili minua hakien hyväksyntää ja onneksi koiralle saa hymyillä :) Se oli hassua, että vapaana liikkuessa ei haittaa risukot tai mitkään ryteiköt, mutta jälkiliinassa ollessaan Hertalla tuli muutama tenkkapoo että mistäs tämän ja tämän ryteikön kiertäisin, kun en oikein suoraan läpi tohdi mennä. Osa-aluepisteet olivat oikein mukavat: jäljestämishalukkuus 6/6, jäljestämisvarmuus 10/12, työskentelyn etenevyys 10/10, tapahtumien selvittäminen 10/14, käyttäytyminen kaadolla 3/3 ja yleisvaikutelma 4/5. Nämä yhteensä tekivät 43/50 pistettä eli ykköstulos myös Hertalle :) Tässä vielä koeselostus: Alkumakuu tutkitaan hyvin ja lyhyellä liinalla kehujen saattelemana matkaan. Vauhti on mukavan rauhallinen ja jälkeä edetään aivan uralla tai sen välittömässä läheisyydessä ilma- ja maavainulla. Ensimmäinen osuus hyvin lähes kulmalle, missä jäädään tuumailemaan ja kaivataan pieni kannustus jatkoon. Ensimmäinen kulma oikaistaan hieman sisäkautta jolloin makuu jää huomiotta. Toinen osuus hyvin. Toinen makuu osoitetaan hyvin, kulmalta yli ja laajalla lenkillä seuraavalle osuudelle ja osa kolmannen osuuden alusta jää käymättä. Kolmas osuus hyvin ja ainoastaan loppuosuudelle tehdään pari laajempaa sivulenkkiä. Kaadolle suoraan ja se kiinnosti ja sille jäätiin. Hyvä ja rauhallinen suoritus, harmittava kulman oikaisu ja pari muuta pientä kauneusvirhettä vähän keventävät tänään pistepottia. 

Ohjaajalle tuottaa välillä pieniä orientoitumisvaikeuksia kahden aivan erilaisen koiran kanssa kisaaminen samana päivänä... Hildalle voi pitää puhuttelun "hampaat irvessä" ennen jäljestystä, että nyt perhana et tee mitään ylimääräistä, vaan keskityt täysillä hommaan tai muuten... Ja Hertalle pitää sitten lirkutella, että voi kun olet hieno ja taitava ja osaat kyllä niin hienosti.