Pari viikkoa sitten olin viikonlopun Hildan kasvattajan luona Virossa. Kävimme Tallinnassa näyttelyssä hyvin tuloksin :) Oli kiva, että tuomarina toimi suomalainen Kari Järvinen, joka on erittäin kokenut ulkomuototuomari, mutta ei ole lansuja arvostellut varmaan kymmeneen vuoteen. Hilda paransi pykälällä edelliskerrasta saaden EH:n ja arvostelu oli tällainen: Still a baby-like bitch. Promising head, enough neck. Soft topline, could have more bone, enough topline. White colour should be cleaner. Moving well in the side, but close up-down. Needs time to develop. Ihan tosi on, että on paljon "valmiimman" näköisiä saman ikäisiä lansutyttöjä, mutta ehkä hiljaa hyvä tulee ;) 10 kk on kuitenkin tosi nuori. Ihan en ymmärrä, mitä tarkoittaa, että on tarpeeksi ylälinjaa - pituuttako?! Tai sitten kirjoittavalle kehäsihteerille on käynyt joku fiba. Pääasia oli, että Hildan kehäkäytös oli hyvää! Se seisoi hyvin, oli rauhassa tuomarin katsoessa hampaat ja kopeloidessa ja juoksi nätisti ravia. Kyllä minä tuota ympyrän ravaamista jonkun kerran harjoittelinkin kotipihalla sen kanssa, eikä varmaan passaa kokonaan unohtaa harjoituksia vieläkään.

poseerauskuvat otti Ingrid Pakats

Helvin mahdollisuus veteraanivalion titteliin oli se varsinainen osallistumisen syy. Arvostelu oli hieno: Excellent veteran bitch. Very good head, correct proportions, very good neck & topline. Well angulated, good body & bone. Good coat quality but not in best condition. Moving well. ERI1 SA PN1 VET-SERT ROP-VET ROP! Eli veteraanien sertti tuli ja pitäisikin tässä lähettää valionarvon EE VMVA hakemus Viron kennelliittoon. 

Emme jääneet ryhmä- tai vetskukehiin, vaan lähdimme kansallispuistoon kävelemään pariksi tunniksi. Jäisellä suolla koiratkin pääsivät juoksemaan vapaana. Hilda putosi pieneen lampeen, kun pinta oli jäässä, mutta pohjassa olevan lähteen takia jää olikin tosi ohut eikä kestänyt. Ingrid oli nopea ja tehokas ja vetäisi koiran ylös vedestä eikä Hilda itse ollut millänsäkään. Muuten ohjelmassa ei ollut mitään ihmeempää, saunoimme ja juttelimme.

Sunnuntaina illalla Hilda yritti varastaa Helvin puruluun ja Helvi tikkasi Hildaa etujalkaan. Kaksi reikää tuli ja hain seuraavana päivänä Hildalle antibioottikuurin. Koirien välit olivat heti tapahtuman jälkeen ihan OK, Helvi ei ollut ollenkaan aggressiivinen jälkeenpäin eikä Hilda pelännyt Helviä, joten kai se tajusi, että tuli vähän niin kuin aiheesta turpaan. En ollut näkemässä varsinaista tilannetta, koska koirat olivat kodinhoitohuoneessa portin takana niin kuin aina jos syövät jotain. Pitänee miettiä jatkossa, että annanko niiden syödä samassa tilassa vai miten toimitaan. No itse asiassa ovat ne tuon jälkeen jo syöneet kodinhoitohuoneessa possunkorvia. Tässä oli luultavasti kyse siitä, että Hilda oli jo ehtinyt omansa syödä ja yritti jatkaa Helvin herkuilla.