Elokuun puolivälissä Landseeryhdistys järjesti vesipelastuksen rotumestaruuskokeet Savonlinnassa. Sain Hildalle paikat sekä lauantaille että sunnuntaille, sunnuntain ollen avoimen luokan rotumestaruuspäivä ja lauantain tavallinen koe. Miia lähti minun kyydissäni talkoilemaan kokeisiin, mukavasti meni matka mukavassa seurassa. Eikä tarvinut edes kukonlaulun aikaan lähteä, kun lauantaina koe alkoi vasta klo 13. Koe järjestettiin Liinan & Arin kesäasunnolla Kesamonsaaressa, jonne päästäkseen pitää käyttää lossia. Siellä Hilda oli kaksi vuotta sitten ensimmäisessä vepe-kokeessaan, koealue on muuten loistava, mutta siihen käy aina sivutuuli. Niin oli tälläkin kertaa, muuten keli oli aivan upea ja lämmin. Tuuli tekee tepposia myös koevälineille eikä ilman lyhyitä keskeytyksiä päästy tälläkään kerralla, kun pari kertaa piti kalastaa uponnutta poijua (tuuli painaa poijuun kiinnittynyttä venettä -> pohjassa oleva paino liikkuu syvempään kohtaan pohjassa -> paino vetää pinnalla olevan poijun upoksiin) ja airon kiinnitykset pettivät niin että piti turvautua varaveneeseen. Onneksi sellainen oli varattu paikalle.

Neljästä liikkeestä kolme meni täysillä pisteillä :) Hukkuvan pelastamisessa Hilda meni maalista kolme metriä ohi ja myönnettävä on, että se myös irrotti veneköydestä (kuten hukkuvan dummysta) samalla hetkellä kun tuomari sanoi "aika" merkiksi liikkeen loppumisesta. Mutta koska tuomari oli jo alkanut sanoa, niin tuomitaan koiran eduksi. Pelastusrenkaan vienti ja ohjattu veneen nouto tehtiin molemmat vasemmanpuoleiselta poijulta ja hyvä niin, koska tuuli painoi voimakkaasti oikealle ja näin koirilla oli edes jonkunlainen mahdollisuus tulla maalitolppien väliin. Pistesaldo siis 97/100 pistettä eli ensimmäinen AVO1! Ja luokkavoitto siihen päälle.

Sunnuntaina Hilda ohitteli maalia enemmänkin. Toisen veneen noudossa vain yhden metrin, ohjatussa veneen noudossa kolme metriä ja hukkuvassa peräti kuusi metriä - olisiko jo alkanut väsy painaa... Tällä kertaa se piti hieman pidempään kiinni köydestä ja hukkuvan dummysta, mutta irrotti silti ennen kuin annoin luvan irrottaa. Jos vienti olisi mennyt täysillä pisteillä, olisivat pisteet juuri ja juuri riittäneet ykköstulokseen, mutta Hildapa ei vienyt. Muutaman uudelleen lähetyksen jälkeen pistin pillit pussiin ja keskeytin liikkeen. Jälkiviisaana voi sanoa, että olisi pitänyt tehdä sille lauantaina niin sanottu korjaava treeni, jossa se olisi saanut palkan veneestä vientimotivaation säilyttämisen varmistamiseksi. Nyt kuitenkin AVO3-tulos eikä sillä rotumestaruutta saanut ;) 

Erittäin kiva viikonloppu kaiken kaikkiaan ja isot kiitokset järjestelyporukalle, erityisesti tietysti isäntäväelle hienoista puitteista, mukavasta yöpymisestä ja maukkaista ruuista!