Vein Helvin viime viikonloppuna kahteen näyttelyyn: lauantaina Haminaan ja sunnuntaina Helsinkiin. Iloisena yllätyksenä koiruus pokkasi molempina päivinä VSP-palkinnot! Lauantain näyttelyssä Bastionissa oli aivan tolkuttoman kylmä tuuli ja olin vielä saapunut hyvissä ajoin paikalle, joten pari tuntia palelua odotti minua ennen kehään pääsyä. Tuomarina toimi ruotsalainen Anita Whitmarsh ja Helvin arvostelussa luki seuraavalla tavalla: Feminin. Något hög i hull. Trevlig rastyp. Lite kort i halsen. Kunde ha mer benlängd. Utmärkta rörelser. Mycket trevlig temperament. Något ostadiga bakbensrörelser.

tässä Marina Hirvisaaren ottamassa kuvassa tuomari vielä erikseen kehuu Helvin luonnetta ja totta tosiaan, häntä heiluu koko ajan!

Sunnuntaina Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa oli sentään paljon miellyttävämpi sää; vaikka ajoittain ripsuikin muutaman pisaran verran vettä niin pääasiassa aurinko pilkahteli lämmittäen sopivasti. Täällä tuomarina toimi Hannele Jokisilta, joka kirjoitutti Helvistä näin: Erinomainen vankka narttu. Hyvä pää ja ilme. Voimakas luusto. Hyvät kulmaukset. Syvä rintakehä. Hyvä karva. Runsaasti pilkutusta valkoisessa. Erinomainen luonne. Liikkuu hyvin, mutta hieman kapeasti takaa. Molemmista näyttelyistä Helvi sai myös CACIB:n. Kysyin tästä kehäsihteeriltä, kun Helvi on jo kansainvälinen muotovalio, niin kehäsihteeri sanoi, että jos tuomari haluaa CACIB:n antaa, niin se otetaan vastaan. FCI vahvistaa sitten aikanaan CACIB:n sille koiralle, joka on saanut vara-CACIB:n (ja jos sekin on jo kans. mva, niin CACIB sitten vain jää käyttämättä). Kuva Helsingistä: Marika Pihlajamäki

Pääsin Helvin kanssa kesäksi vaihtoehtoiseen TOKO-ryhmään, koska keskiviikot menee kesällä vepeillessä. Todella kiva juttu, koska treenaamiseni tuppaa laiskistumaan jos ei ole säännöllisesti yhteisiä harjoituksia. Ja muutenkin on kehittävää saada uusia näkemyksiä eri kouluttajilta, jo yhden treenikerran perusteella sain "kotiläksyjä". Seuraamisessa minun kannattaisi kävellä niin reippaasti, että Helvi pystyy ravaamaan, koska hitaammalla vauhdilla se peitsaa ja se on vaivalloista tai ainakin sen näköistä. Lisäksi täyskäännöksen vahvistamista sillä suoritustavalla, että koira pysyy koko käännöksen ajan vasemmalla puolella ja työstää käännöksen tehokkaasti takaosallaan (eli itse käännyn vasemmalle myös). Tunnistusnoudossa ja ruutuun lähetyksessä kannattaa kuulemma kokeilla, että ei vaadi koiralta katsekontaktia ennen lähtökäskyä, koska Helvi katsoo jo tarkkaavaisesti suorituksen suuntaan ja turha kontaktin vaatiminen voi pahimmillaan vain hajoittaa keskittymisen tehtävään. Niin simppeliä, mutta eipä sitä itse kaikkea osaa ajatella!

VEPE:n tiimoilta näin parin rannassa läträämisen jälkeen on selvää, että minun pitää harjoitella omineni paljon enemmän. Rannansuuntainen vienti nimittäin tuottaa tuskaa kuten viime kesänäkin - no miten se olisi itsekseen talven aikana parantunutkaan! Niinpä vein ylimääräisen vanhan kumiveneen viime treenien jälkeen omalle pihallemme ja siellä on nyt sitten suoritettu kuivaharjoittelua. Ihan vaan veneestä lähtemistä vientiesine suussa ensiksi ja muutaman kerran jo lähtemistä sekä esineen viemistä Tommille.

Pekun kuntoutus etenee suunnitelman mukaan, nyt mennään kuudetta viikkoa leikkauksesta. Kävelyä taluttimessa on kahdesti päivässä, 30 - 40 minuuttia kerrallaan ja lisäksi uimassa saa käydä. Erityistä treeniä on portaiden tai ylämäen kävely muutaman minuutin verran päivittäin. Vähän sellaista ylimääräistä energian kasaantumista on havaittavissa, joten täytynee tehdä enemmän aivojumppaa herralle.