Aika menee niin kovin sukkelaan, ettei meinaa perässä pysyä. Viiman & Arunin pennut ovat jo lähes vuoden ikäisiä, tässä kuvaterveisiä 11 kk merkeissä:

Kuuluisa Suitsait Superhelle "Helle"

Kuuluisa Huihai Hallayö "Hile"

Kuuluisa Hiphei Hurrikaani "Huuru"

Kuuluisa Tiktak Tornado "Kimi"

Kuuluisa Puhpah Pyörremyrsky "Mauri"

Kuuluisa Tuitui Taifuuni "Mimmi"

Kuuluisa Piupau Pallosalama "Sera"

Kuuluisa Uijui Ukkospuuska "Uuno"

Näillä junioreilla pääpiirteissään asiat OK, mutta omituista on, miten vilkkuluomet ovat hyvin monella näkyvissä. 

Ystävänpäivänä olimme vetohommissa Haminassa järjestetyssä Lasten Kulttuuriviikkojen tapahtumassa. Keli oli suorastaan kamala, räntää tuiskutti ja loskainen maa. No kyytiläisiäkään ei sitten kovin paljoa ollut, mutta joitakin kymmeniä sentään. Vepe-treenikaverini Suvi talutti Hildaa ja minä talutin Herttaa. 

(kuva: Yrjö Mäkelä)

Meillä on käynyt pari koiravierasta tässä maaliskuun aikana. Ensin kävivät Birgitta, Antti ja Kyösti-landseer ja reilu viikko sitten Paula ja Kimi kasvattajaa moikkaamassa. Kyöstistä ja tytöistä tuli aika kivoja kuvia, kun ne pohrustivat nuoskalumessa.

Kimi joutui tyytymään Hildaan lenkkiseurana ja kaiken kukkuraksi Hilda joutui lenkkeilemään flexissä, kun sillä oli edellisenä päivänä hieronta. Hertta ei päässyt Kimin kanssa peuhaamaan, koska vihdoin Hertalle tuli juoksu!! Ikää siis 20 kuukautta. Olin päättänyt, että jos ei kahteen ikävuoteen mennessä tule kiimaa, niin juttelen eläinlääkärin kanssa, mutta eipä siis tarvinut. Hän vain on hitaasti kehittyvää mallia näköjään kaikin puolin. Kerttu- ja Kielo-siskoilla on ollut jo kahdesti juoksuaika, mutta Kantti-siskolla ei vielä ollenkaan. 

Kantti kävi joukkotarkastuksessa silmien, sydämen ja polvien osalta. Silmät ja sydän olivat normaalit, mutta oikea polvi luksoitui tarkastuksessa :( Asteeksi lausuntoon tuli med 2. Tämä tuli täytenä yllätyksenä, koska Kantti on todella liikunnallinen kaikin puolin ja kova loikkimaan eikä polvi ole luksoitunut. Kantin omistaja olisi kyllä huomannut sellaisen. No joukkotarkastuksen jälkeen Kantti meni tarkempiin tutkimuksiin polvesta Urheilukoiraklinikalle, jossa eläinlääkäri totesi, että se on rajatapaus 1-2 väliltä ja ettei se luksoidu itsestään - tämä selittää sen, miksi vika ei ole tullut ilmi normaalielämässä. Näin ollen myöskään leikkaushoitoa ei tässä kohtaa tarvitse miettiä. Molemmat polvet röntgenkuvattiin ja ne olivat rakenteeltaan normaalit.

Yleisin syy luksaatioon on reisi- ja sääriluiden asentovirhe, mutta Kantilla ei siis ole tällaista. Telauran mataluus voi olla toinen syy luksaatiolle, mutta sitä ei saanut selville röntgenillä, vaan se vaatii CT-kuvauksen. Virallisen määritelmän mukaan aste 1 tarkoittaa, että polvinivel on lähes normaali, polvilumpiota voidaan liikutella helpommin kuin normaalisti ja lumpio saadaan pois paikoiltaan, mikäli polvea samalla ojennetaan. Lumpio saattaa mennä pois sijoiltaan ajoittain, mutta se palautuu itsestään paikoilleen. Polvilumpion suoran siteen kiinnityskohta saattaa olla lievästi kiertynyt. Ja aste 2 määritellään, että polvilumpio on tavallisesti paikoillaan raajan ollessa ojennettuna. Lumpio menee pois paikoiltaan polvea koukistettaessa tai kierrettäessä ja pysyy poissa telaurasta, kunnes se asetetaan takaisin paikoilleen. Sääriluun yläosa on kiertynyt jopa 30 astetta sisäänpäin. Lisäksi monissa lähteissä sanotaan, että 2-asteen luksaatiossa koiralla havaitaan selviä liikkumisvaikeuksia. Näitä määritelmiä kun lukee, niin tuntuu että ainoa selitys vian huomaamattomuudelle on tosiaan se, ettei Kantin polvi ole koskaan luksoitunut ennen joukkotarkastusta.

Olen kaikilta omilta koiriltani tutkituttanut polvet sekä käsikopelolla että röntgenillä ja ne ovat olleet normaalit. Ja koska vika ei ole rodulla yleinen, olen sinänsä ohittanut koko luksaatiosairauden varsin nopeasti perehtymättä. Sen verran, mitä olen tämän löydöksen myötä tutkinut aihetta, on tullut kysymyksiä itselle, joihin en löytänyt vastausta, joten lähetin sähköpostia Kennelliittoon. Odottelen sieltä vastausta, mieltä askarruttaa muun muassa se, että jos/kun terveeksi 0/0 tutkitut polvet voivat huonontua, niin mitä hyötyä polvitutkimuksesta sitten edes on; ja miksi 3-vuotiaalle koiralle tehty tutkimus on pysyvästi voimassa, mutta tätä nuoremmalle ei ole - katsotaanko, että tuon iän jälkeen tulos ei enää muutu. Selailin siis toisten rotujen tutkimustuloksia, lansuilla on alle 50 polvitutkimuksen tulosta vain ja ne ovat kaikki olleet 0/0 (tiedän kyllä muutaman luksaatio-operoidun landseerin, mutta ne eivät näy Koiranetissä) ja tuon selailun tuoksinassa huomasin, että 0-tulos on saattanut myöhemmin muuttua huonommaksi. Joka tapauksessa on todella ikävää, että Kantilla tällainen vika on :( Onneksi Kantti saa jatkaa ihan normaalia elämää hyppien, juosten, kavereiden kanssa leikkien ja vepeillen ja sormet pysyvät ristissä, että oireettomuus jatkuu! Toivoisin, ettei rodussa vika ei ole piilevänä yleisempikin, mutta realistina ajattelisin, ettei tämä ole ainutkertaista kun kerran oireettomalta koiralta voi luksaatio löytyä.

Samalla rauhoituksella Kantista otettiin lonkkakuvat (polviongelmat voivat juontaa juurensa lonkkaniveliin nimen omaan noiden asentovirheiden kautta) ja kun ikä riittää, niin lonkkakuvat menivät viralliseksi. Tässä kuva B-lonkista ja jestas, mitkä reisilihakset! 

Olkanivellausuntoa varten otettiin myös kuvat ja olkanivelet ovat terveet. 

Maaliskuun alussa meillä oli kasvattileiri Hausjärvellä. Osallistujia oli mukavasti, neljä nuorta ja viisi junioria. Harjoittelimme rally-tokoa, vetohommia ja noseworkia. Yhteiskuvan nappasi Ritva Moilanen:

vasemmalta lukien kuvassa Hansu (K. Jukolan Alati Iloinen Timo), Hilda (WB Gemstone Gilda), Mauri (K. Puhpah Pyörremyrsky), Uuno (K. Uijui Ukkospuuska), Hertta (K. Hertta-Akka), Hile (K. Huihai Hallayö), Huuru (K. Hiphei Hurrikaani), Kantti (K. Risti-Akka) ja Helle (K. Suitsait Superhelle). Rölli (K. Jukolan Omalaatuinen Lauri) oli jo lähtenyt kotiin kuvan ottamisen aikaan. Kaisa Heikkerön ottamia rally-kuvia Hertasta oli kiva saada :)