Helvi kruunasi harrastuskoiran uransa kesäkuun lopulla saavuttaen kolmannen 1-tuloksen vesipelastuksen korkeimmasta luokasta - Helvistä tuli Suomen Vesipelastusvalio ja kolmoisvalio! Ainoa kolmen lajin valio rodussaan; tavoite, jonka toteutumisesta uskalsin joskus vain varovaisesti haaveilla.

C.I.B - kansainvälinen muotovalio & FI MVA - Suomen muotovalio & FI VPVA - Suomen vesipelastusvalio & FI JVA - Suomen jäljestämisvalio & SE JVA - Ruotsin jäljestämisvalio & NO MVA - Norjan muotovalio & EE MVA - Viron muotovalio & LV MVA - Latvian muotovalio & LT MVA - Liettuan muotovalio & RU MVA - Venäjän muotovalio & BALT MVA - Baltian muotovalio & POHJ MVA - Pohjoismaiden muotovalio & RKFV - RKF Champion, lisäksi koulutustunnukset BH (käyttäytymiskoe), TK1 & TK2 (tottelevaisuuskokeiden alokasluokan ja avoimen luokan koulutustunnukset)

Muistellaanpa vielä viimeistä VEPE-koetta, koska se oli tuttuun tapaan täpärällä ja täynnä dramatiikkaa... Kyseessä oli iltakoe Hämeenlinnassa maanantaina 27.6. ja ylituomarina Sari Ruponen, venetuomarina Marika Mäntylä. Keli oli sikäli huono, että vettä tuli reippaasti. Pitkän köyden vienti meni Helviltä hyvin, täydet 20 pistettä. Liikkuvissa veneissä Helvi joutui vähän uimaan vetoköyden perässä, mutta onneksi teki sinnikkäästi töitä ja otti veneen kiinni. Maalilinjan ohitusta tuli kuitenkin paljon, 7 metriä, hieman yllättäenkin, koska Helvi on viime aikoina vienyt todella hyvin veneen maaliin. Hukkuvan pelastamisesta tuli täydet 40 pistettä, tärkeitä pisteitä joka ikinen. Niinpä laskeskelin, että viimeisessä liikkeessä oli varaa enää kolmen pisteen menetykseen. Olin aika varma, ettei ykköstulosta tule, sillä rannansuuntainen vienti on Helville ollut kaikkein vaikein liike; jostain syystä esine suussa hyppääminen on ollut sen mielestä todella epämiellyttävää. Päätin, että annan sen kolme ylimääräistä lähetyskäskyä ja loppu on koirasta kiinni. Luvan saatuani vetäisin dummyn pelastusliivien alta, sanoin "vie" - ei tapahtunut mitään. Sanoin toisen kerran käskyn, Helvin suu pysyi tiukasti kiinni. Kolmannen kerran sanoin sille "pidä" ja heti perään "vie". Ihme tapahtui, Helvi otti dummyn, hyppäsi veneestä ja vei toiselle veneelle sekä luovutti korrektisti vastaanottajalle. En uskaltanut kuitenkaan riemuita ennen kuin tuomari julkisti tulokset ;) Kokeen järjestänyt seura Hämeenlinnan Seudun Vesipelastuskoirat ry muisti meitä ykköstuloksesta jaetun lasisen "hainevä"-pystin lisäksi valioruusukkeella ja Muurlan lasilinnulla, jotka ovat mukana yllä olevassa kuvassa.

Tähän saavutukseen ovat osallisina kaikki treenikaverit vuosien varrelta! Kiitos Kotkan VEPE-lansujen mahtavalle porukalle (Miialle vielä lisäksi lukuisista kisareissuista, joita olemme yhdessä tehneet) ja Mirtillon-lansujen tiimeille unohtamatta Landseeryhdistyksen VEPE-leirien kouluttajia sekä erityiskiitokset ystävälleni Jaanalle, veljelleni Jasulle ja miehelleni Tommille, jotka ovat harjoitelleet kanssani mökillämme monen monituista kertaa. Ilman teitä tämä ei olisi totta <3