Innostuin järjestämään toukokuisen kokeen lisäksi vielä syksyllekin kokeen, kun satuin saamaan tuomarin, tehokkaan koetoimitsijan ja vieläpä maastotkin viikkoa ennen hirvijahdin alkamista. Harmillisesti Hilda oli vielä saikulla, mutta Hertta pystyi sentään osallistumaan. Kyseessä oli yhden tuomarin koe, joten osallistujia mahtui ainoastaan 6 koirakkoa ja jakauma oli 5 AVO, 1 VOI. Kaikki AVO-luokkalaiset olivat landseereja ja minun kasvattejani :) Lauantaina oli jälkientekopäivä ja tein parini kanssa yhden avoimen luokan jäljen ja sitten tuon voittajaluokan jäljen. Sunnuntaina koe alkoi laukauksensietotestillä, jonka kaikki koirat läpäisivät. Hertalle arpa antoi päivän toisen jäljen, joka oli siinä mielessä tutussa maastossa, että olin itse ollut toukokuussa tekemässä sinne jälkeä, vaikkakaan en oppaan asemassa. Mutta näin ollen olin itsekin ihan kartalla, että missä mennään. Hertta aloitti hyvin, mutta sitten ilman näkyvää syytä pysähtyi seisoskelemaan jonkun verran jäljen sivussa. Odottelin hetken, jatkaisiko se itsenäisesti, mutta katsoin sitten parhaimmaksi antaa jäljestyskäskyn uudelleen. Siitä sitten matka jatkuikin, kulmat Hertta meni tosi hienosti ja makuillakin pysähtyi ihan kivasti niitä haistelemaan. Pari pientä pistoa pois jälkiuralta tuli suoritukseen kaikkiaan. Kaatona olleelle sorkalle se jäi seisomaan. Minusta Hertan vauhti jäljellä oli sangen rauhaisa, liina ei ollut kireällä ollenkaan, mutta ei siellä taidettu turhia aikailla, kun jäljestyksen jälkeen tuomari kysyi, että arvaanko paljon käytimme aikaa; kuulemma 18 minuuttia. Maksimiaika kokeessa on 45 min. 

Opastin jäljen numero 4 ja purkasin merkit ym. sitten sen jälkeen, Hilda oli mukana kävelemässä silloin ja jäljestihän se toki siinä samalla. Siinä sitten ei kauaa enää tarvinutkaan odotella, että kaikki olivat koesuoritukset tehneet - kivasti sattui rytmitys oman jäljestyksen ja opastuksen suhteen, että ehti vähän hengähtää vaan ei pitkästyä. Oli ilo kuulla tulosten julkistus, sillä 5 koiraa sai ykköstuloksen ja kuudeskin koira sai tuloksen, AVO3 ensikertalaiselle ei ole huono sekään! Hertta sai tosi hyvät pisteet 47/50 pistettä ja koska kyseessä oli Hertan toinen AVO1-tulos, tiesi se siirtoa voittajaluokkaan. Tuomarin koeselostus ja osa-aluepisteet: Alkumakuu tutkitaan hyvin haistellen ja lyhyellä liinalla ohjaten matkaan. Jälkiuralla edetään pääasiallisesti maavainulla reipasta kävelyvauhtia välillä hieman aaltoillen jäljen molemmille puolille. Ensimmäisen osuuden alkupuolella ajaudutaan hieman jäljen sivulle ja tulee ajatuskatkos mitä ollaankaan tekemässä, mutta tuumaustauosta selvitään ohjaajan kehoituksella taas jälkityöhön. Loppuosuus hyvin. Toisella osuudella yksi tarkistelu jäljen sivulle ja samoin kolmannella osuudella. Kaadolle suoraan sen haistellen ja sille jääden. Kulmat sujuvasti kulman muotoa mukaillen ja makuut osoitetaan riittävästi, jälkimmäinen hieman hätäisemmin. Hyvä rauhallinen suoritus mistä pistevähennykset kehoituksesta ja tarkisteluista. Laukauksen sieto: Hyväksytty. Jäljen ikä: 23 h. Osa-aluepisteet: a) Jäljestämishalukkuus 6/6, b) Jäljestämisvarmuus 10/12, c) Työskentelyn etenevyys 9/10, d) Lähdön, kulmauksien, makauksien ja kaadon selvittämiskyky 14/14, e) Käyttäytyminen kaadolla 3/3, f) Yleisvaikutelma 5/5. Aikamoinen luontainen jälkikoira, kun verijälkeä ei olla tehty toukokuun kokeen jälkeen yhtään!