Pitkästä aikaa kehässä, Kotkassa upeassa näyttelypaikassa Katariinan meripuistossa. Helvi nyt ei oikein ollut hollantilaisen tuomarismiehen mieleen, EH arvosanana ja tässä arvostelu: Very good in type. Too heavy in body & low in legs. Color is not correct. Excellent head shape. Good earset. Good front & rear. Good tailset. Excellent temperament. Movement could be more active. Tai no, eihän tuo niin huono arvostelu ole, mutta taisi olla koirani liian "nöffimäinen" vaikkakin erittäin hyväksi on tyyppi mainittu...

Viikonloppu meni muutenkin koiramaisesti, perjantaina tottiksessa olin erittäin tyytyväinen Helvin suorituksiin; eteenmenon opettelua vielä, muuten on pelastustottiksen liikkeet hallussa. Lauantaina koin sitten erittäin opettavaisen hakutreenin. Teimme kokeenomaisen harjoituksen, jossa Sanna-koutsi ojensi kartan, johon oli rajattu etsittävä alue. Tähän piti sitten suunnitella etsintälinja/-t ja suorittaa etsintä. Alueen koko oli hyvin lähellä A-kokeen aluetta, joka on siis kaksi hehtaaria. Maalimiehiä alueella oli vain yksi, koska meitä ei ollut kuin kolme treeneissä ja Sanna toimi maastomestarina/tuomarina. Valitsin kulmasta kulmaan kulkevan etsintälinjan sen kummemmin osaamatta asiaa perustella ;) No sen verran ymmärsin kartasta, että maastonmuodot eivät vaihtele, vaan koko alue on samanlaista. Etsinnässä pistotin Helviä aluksi turhan tiheään, joka sitten kostautui myöhemmin. Eli etenin ihan turhan vähän pistojen välillä, mutta Helvi irtosi oikein hyvin tutkimaan maastoa ja tuli hyvin kutsusta luokse eli mainioita tyhjiä pistoja. Sitten olin mielestäni ihan hakualueen loppupäässä, koska edessä näkyi tie, johon alue kartalla rajautui. Tästä paineistuneena + että Helvi haisteli kovasti tuulta keskilinjalla, painoin sitä vasemmalle puolelle aluetta monta kertaa, koska oma ajatukseni oli, että siellä sen maalimiehen on oltava, miksei koira löydä! Siihen loppui Helviltä motivaatio, eikä se irronnut enää ja jäi vain katselemaan minua tyyliin "et ole akka tosissas".

Ilmoitin sitten "tuomarille" että alue on etsitty eikä mitään ole löydetty. Sanna kävi tiellä bongaamassa erään polun, joka lähtee tien toiselta puolelta ja sijoittuu etsintäalueen yhden sivun puoliväliin aika tarkasti. Ja me olimme reilusti polun vasemmalla puolella. Eli niinhän siinä kävi, että ohjaaja mokasi rankemman päälle, oikealla puolella oli paljon tarkastamatonta maastoa... Otin varmaan huolimattomasti suunnan kartalta, en kauheasti seurannut kompassia, vaikka olisi pitänyt koska enhän minä osaa kulkea suoraan ja lisäksi en yhtään laskenut kulkemaamme matkaa. Koiran takia jatkoimme etsintää partioimalla. Eli en pistottanut enää Helviä, vaan liikuimme alueella yhdessä. Onneksi perimmäisestä nurkasta löytyi maalimies, jonka Helvi ilmaisi ihan korrektisti ja treeni päättyi onnistuneesti koiran näkökulmasta :)