Lomailimme Tommin kanssa Pärnussa pitkän viikonlopun ja samalla osallistuimme kahteen kv-näyttelyyn. Heti lauantaina saatiin se, mitä lähdettiin hakemaan, eli Viron sertti ja CACIB! Kolme lansua oli ilmoitettu ja niistäkin Helvin sisko oli poissa. Suomalaiset nartut sitten kehässä kilpailivat ja Helvi oli ROP. Sunnuntaina Helvi oli ainoa lansu ja sai CACIB:n ja ROP:n. Arvostelut ovat venäjäksi ja sain sen verran käännösapua rus-en, että toisen sisältö on suunnilleen Good type, bones good, balance as well, bottom line is strong, movements are ok, chest and angulations ok. Toinen arvostelu kuuluu sitten palttiarallaa tällä tavoin: Teeth normal, height is according to this breed, bone structure and body is good, well looking, very nice head, movements self confident and elastic. Muutoin reissu meni ympäri Pärnua kävellessä ja terasseilla istuskellen. Hostellin huone oli todella kuuma, joten ikkunan oli oltava auki kun ilmastointia ei ollut. Kadulla olevilla terasseilla poppi soi aamukuuteen, eli nukkumisen kanssa meni vähän niin ja näin. Lisäksi hostellin kaikki kolme parkkipaikkaa olikin varattu, vaikka olin varauksen yhteydessä varannut myös parkkipaikan. Ei auttanut kuin pysäköidä kadunvarteen, niinpä sai olla vähän huolissaan myös autosta (vertaa edellinen Viron reissumme, jossa autoon murtauduttiin) mutta onneksi auto sai olla rauhassa. Kyllä oli kiva tulla kotiin - borta bra, hemma bäst! Pekulla oli ollut vauhdikas viikonloppu, kun Jaana & Ville koirineen olivat olleet meillä talonmiehinä ja asentamassa Tommin 30-v. yllätyslahjan paljun.

Edellisenä sunnuntaina osallistuin Pekun kanssa VEPE-kokeeseen Hämeenlinnassa AVO-3 tuloksella, vienti ei sillä kertaa taas sujunut. Muut liikkeet hyvin, metrin-parin ohituksia lukuun ottamatta. Pelästyin pahanpäiväisesti kokeen jälkeen Pekua kävelyttäessäni, kun siltä yhtäkkiä meni jalat alta. Sitten se oli taas aivan normaali heti perään ja tajusin, että siltä loppui happi kun noutajatalutin kiristyi kaulassa! Pekulla on aina ollut noutajatalutin VEPE-touhuissa ja aina se on myös kiskonut hihnassa, mutta ei ole mitään tuollaista koskaan ollut tätä ennen. No enpä enää todellakaan käytä Pekulla noutajatalutinta... Treeneissä ei kummempia, Peku vie siellä hyvin ja Helvillä edelleen tökkii oman veneen hinaus. Kävin Helvin kanssa myös hakua treenaamassa metsässä ja hyvin meni. Otin kaksi valmista maalimiestä ilmaisuilla ja menin hakemaan Helvin ukolta, hallinnassa keskilinjalle ja suoraan lähetys seuraavalle maalimiehelle.

Näin Åsan meripäivien aikaan ja kyllä se oli kehittynyt kauniisti: nätti nartun pää ja mittasuhteet sekä hyvä karva. Kati aikoo ilmoittaa Åsan messarin näyttelyyn, kiva kuulla sitten mitä tuomarit ovat mieltä. Luonteeltaan Åsa oli edelleen rauhallinen ja ystävällinen meitä vieraita kohtaan.