Landseeryhdistyksen syyskokous käytiin ennakko-odotuksista huolimatta sopuisassa ja asiallisessa hengessä. PEVISA-ehdotus ei kuitenkaan saanut kannatusta eikä tosiasiassa olisi siirtymäaikojen ym. byrokraattisten syiden takia läpi Kennelliitossa mennyt, joten kaikki kokouksessa olleet ainakin vaikuttivat tyytyvän kokouksen päätökseen: Esitetään, että 1.1.2011 alkaen landseereiden rekisteröinnin ehtona olisi lonkka- ja kyynärkuvaus. Ei siis tässä vaiheessa raja-arvoja. Luultavasti tämä ei mene Kennelliitossa päivämäärän takia läpi, mutta täytyy yrittää, kun nykyinen PEVISA on voimassa vain vuoden loppuun saakka ja sekin jatkoajan jatkoajalla...

Yhdistyksen hallitus pysyi muuttumattomana ja jalostustoimikuntaan saatiin kivasti uusia jäseniä. Ihan todella mukavaa, että Anu suostui aiemmasta ilmoituksestaan huolimatta jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana! Vesipelastustoimikunnasta yksi erittäin pitkäaikainen jäsen jäi pois toiminnasta, mutta tuskin sentään kokonaan vepen parista. Onneksi tilalle saatiin uusi ihminen, pätevä myös.

Luin vuosikirjan 2009 ja täytyy vähän hämmästellä niitä näyttelyarvosteluja. Sanallinen arvostelu ei aina kohtaa laatuarvostelun kanssa. Siis jonkun koiran sanallinen arvostelu sisältää paljon huonoa, mutta silti koira saa ERI tai toisin päin, että sanallisessa arvostelussa ei mainita juuri mitään virheitä ja silti koira saa H:n. Ja sitten myös luokkasijoituksissa kolmanneksi sijoittuneella koiralla on paljon parempi sanallinen arvostelu kuin luokan voittajalla. No, tuomari on varmaan jättänyt jotain merkittävää arvostelutekstistä pois - tai sitten vaan unohtanut että mitä sitä onkaan tullut saneltua    Nämä siis esimerkkejä ja omaa pohdintaa. En ole ulkomuototuomari enkä väitä omaavani vastaavia tietoja, mutta luetun ymmärtämisessä ei ole tähän mennessä ollut vikaa.

Eilen olimme lansuporukalla treenaamassa tottista. Helvin kanssa luoksepäästävyyttä harjoiteltiin siten, ettei tulija koske koiraan vaan tulee vaan eteen seisomaan hetkeksi. Se meni ihan hyvin, tosin useamman toiston jälkeen Helvi alkoi olla levoton ja vähän haukahdella kun oli tylsää. Seuraamisessa kokeilimme henkilöryhmää ja se meni hyvin kun seurautin sitä makupala kädessä. Muu seuraaminen meni koiran osalta sähläykseksi ja minä ahnehdin, joten se ei mennyt hyvin. Mutta yritän malttaa treenata vain pieniä pätkiä ja alkaa vieroittautua makupalasta... Peku sai vähän tokoilla kaukokäskyjen ja noudon merkeissä. Pekulle pitäisi opettaa uusi tyyli pitää noutokapulaa, se ei pureskelisi sitä jos se pitäisi sitä etuhampaiden takana.