Maaliskuun lopulla - huhtikuun alussa kävin koirien kanssa kolmesti näyttelyssä. Lahden kansainvälisessä koiranäyttelyssä tuomarina oli irlantilainen Jean Lawless ja arvosteltavana kävi 14 landseeria. Narttuja näistä oli 11 ja SA:n sai neljä - joukossa minun molemmat koirani! Menipä hienosti :) Hildan kunniaksi täytyy sanoa, että se esiintyy nykyään oikein hyvin; seisoo nätisti paikallaan ja juoksee vetämättä, kunhan sitä juoksutetaan löysällä hihnalla. Hilda sai tällaisen arvostelun: Almost two. Good size. Excellent bone. Good coat and condition. Well bodied. Good construction. Good head type. Excellent lips and pigment. Light eye. Excellent neck and topline. Good croup. Stands well. Very sound mover. Excellent side gait. Nuorten luokassa tuomari sijoitti Hildan ykköseksi ja antoi SA:n, joten se tiesi pääsyä paras narttu -kehään. 

Helvi oli veteraaninarttuna viimeinen arvosteltava ja tuomari löysi myös Helvin hyvät puolet, toki pari vikaakin: 9 years of age. Excellent coat and condition. Good proportions and excellent bone. Very nice outline. Nice fluent topline. Good head type. Tight lips with some loss of pigment. Medium brown eye, little loose. Excellent development of body. Stands well. Moves very well, steady balanced side gait. Erinomainen ja SA, eli Helvin tie vei myös paras narttu -kehään. No Laura oli haukkana tilanteessa mukana ja olikin jo valmiina Hildan kanssa tulossa :D Raigomillin äiti-tytär -parin kanssa siellä juostiin ja lopputulema oli, että Helvi oli toinen ja Hilda kolmas saaden sertin! CACIB meni parhaalle nartulle, Hildalle jäi vara-CACIB. Lopuksi vielä veteraanit mittelivät keskenään ja Helvi & Nemo siellä taasen, tällä kertaa Helvi ROP-veteraani. Ilman Lauran apua tästä ei taaskaan olisi tullut mitään, joten kiitos hänelle sekä mukaan houkutellulle Ericalle, joka minunkin koirien hihnoja piteli jossain välissä odotellessa. Ja Kirsi-fyssarille osuus kiitoksista, Helvi oli nimittäin näyttelyä edeltävänä päivänä hierottavana ja pari perusjumia tuli siinä auottua. 

Pääsiäisenä suuntasimme Miian kanssa Imatralle, jossa oli näyttely sekä sunnuntaina että maanantaina. Sunnuntaina oli ulkomaalainen tuomari, Zorica Blomqvist, joka mielestäni vielä ilmoittautumisvaiheessa oli sukunimeltään Salijevic ja kansallisuudeltaan ehkä serbialainen, mutta tässä välissä hän oli ilmeisesti siviilisäädyn muuttuessa ottanut sukunimekseen Blomqvist ja kansallisuus oli vaihtunut Ruotsiksi. Lansuja oli ilmoitettu vain neljä ja kolmesta nartusta kaksi minun. Joka tapauksessa tuomari piti kaikkia koiria SA:n arvoisina ja Hildan hän valitsi rodun parhaaksi! Sertti siis täältäkin (ei CACIB:ia jaossa, kun ei ollut kv-näyttely) ja Helvi oli PN3 & ROP-VET. Miialle kiitos Hildan handlauksesta, vaikka ei ROP-VSP -kuvaan suostunutkaan ;) Nämä kuvat otti ammattikuvaaja DogXpressiltä:

Ylemmässä kuvassa VSP Ohped Dal Double Dragon "Otto" omistajansa Paula Malin kanssa, tuomari ja ROP White'n Black Gemstone Gilda "Hilda" minun kanssani. Alemmassa kuvassa Helvi esittelee veteraanin liikkeitä. Helvin arvostelu: In excellent condition for her age. Nice head. Very strong body. Correct angulations. Nice temperament. Hildan arvostelu: Typical head with nice pigmentation. Very strong body. Good angulations. Excellent in movements. Lyhyestä virsi kaunis siis, mutta missä välissä Hildastakin on tullut vahvarunkoinen?! Sitä se aikuistuminen teettää, sintistä on kuin huomaamatta kasvanut ihan landseerin raamit täyttävä neitokainen :) 

Seuraavana päivänä tuomarina toimi Tapio Eerola, osallistujia oli pari enemmän eli kuusi (puolet sai SA:n) ja hän ei ollut Hildan mittasuhteisiin tyytyväinen, vaan antoi EH:n. Vajaa 2 v. Mittasuhteiltaan selvästi pitkä. Hyvä kallo, lyhyt kuono. Vaaleat silmät. Korvat ja purenta ok. Voimakas rintakehä ja raajat. Erinomaiset kulmaukset. Pitkä lanne. Sujuvat pitkät askeleet. Runsas turkki. Helvi paransi pykälän verran ollen PN2 seuraavanlaisella arvostelulla: Mittasuhteiltaan melko hyvä. Oikea raajakorkeus. Muuten hyvä pää, laskeva kuonon selkä. Lyhyt kuono. Silmät, korvat, purenta ok. Voimakas rintakehä ja raajat. Erinomaiset kulmaukset. Sottainen väritys, paljon pieniä pilkkuja. Liikkuu hyvin, pitkät askeleet. Mietin tuota mittasuhde-asiaa, koska jos Helvi ja Hilda seisovat vierekkäin, niin Hilda on ihan selvästi paljon lyhyempi kuin Helvi. Mutta toisaalta Helvi on muutaman sentin korkeampi, joka tietysti vaikuttaa sivukuvaan. Lisäksi Hildan vasemman puolen musta värimerkki lavassa hämää pikkuisen, jonka vuoksi esitän mieluummin tuomarille yksilöarvostelussa oikean kyljen. Loppupäätelmäni on joka tapauksessa se, että Helvi on suhteessa pidempirunkoinen. Toki Hildakin voisi olla korkearaajaisempi, etenkin nyt kun rintakehä on jykevöitynyt, mutta minusta sen mittasuhteet ovat kuitenkin vielä nartulle ok. Näyttelyarvostelussa mittasuhteet eli tyyppi on hieman veteen piirretty viiva, koska landseerille ei ole määritelty mitään suhdelukua, jota tuomarit voisivat konkreettisesti mitata. Landseer-kehässä oli harjoitusarvostelija ja kuulin, kun Eerola sanoi Helvin yksilöarvostelussa tälle, että Helvi on varmaan Hildan emä, koska niissä on niin paljon samaa :D Hassua, onhan niillä osittain samoja sukulinjoja, mutta en ole ikinä tullut ajatelleeksi niiden muistuttavan niin paljon toisiaan, että ulkomuototuomari pitää niitä emänä ja jälkeläisenä!

Kehässä pyörimisen lisäksi olen myös treenaillut koirien kanssa. Hildan ilmoitin Karjalan Palveluskoiraharrastajien junnukurssille, jota on nyt takana 3/5 treenikertaa. Ensimmäisen kerran teemana oli tunnetila, toisella kerralla seuraaminen ja kolmannella kerralla jäävät liikkeet sekä kaukokäskyt. Eka kerta Hildalla meni uuteen ympäristöön tottuessa - eipä paljoa olla ulkona harjoiteltu ja se näkyi! Muut kaksi kertaa ovat sujuneet paljon paremmin sen puolesta, että koira ei ole enää ottanut häiriötä sinänsä. Sain kyllä ekalla kerralla hyviä vinkkejä tunnetilan luomiseen koiran haahuilemisesta huolimatta ja ajatuksia on herännyt muillakin treenikerroilla kuten myös uskoa, että hyvä siitä tulee. EK-ryhmän kanssa pitkäperjantaina tein Hildalla kaksi onnistunutta rullan tuontia ja jätin treenin siihen.