Vuoden 2017 viimeisenä lauantaina ajelin Helvin kanssa Lahteen tokoilemaan Harri Laisin arvostelevan silmän alle ja samalla reissulla hain Lauran tekemät fleece-loimet koirille autossa oleskelua varten. Koe alkoi paikallaololla ja se sujui hyvin muuten, mutta Helvi nousi perusasentoon liian aikaisin, vieruskaverin käskystä eli arvosana 9. Yksilösuoritukset alkoivat luoksetulolla pysäytyksen kera, siitä Helvi sai 7,5 kun pysähtymiseen käytin kaksi käskyä. Tämän jälkeen lähdettiin seuraamiseen, josta 7 kun se oli aika tahmeaa. En ymmärrä, mikä vika Helvin mielestä on normaalikäynnissä eteenpäin menemisessä, kun se on se huonoin osuus ja juoksemiset, hitaat käynnit, käännökset ym. kommervenkit ovat niitä kivoja juttuja - kai se tavallinen tallustaminen sitten vaan on niiiiin tylsää... Peruuttaminen tehtiin heti alkuun ja se ei oikein onnistunut. Seuraamisen jälkeen koira lähetettiin ruutuun ja vihdoin se onnistui kokeessa! Olen niin tyytyväinen arvosanaan 8, joka laski Helvin haukuttua pari kertaa ruudussa, kun käskin sen maahan. Koe oli jaettu kahteen osioon ja ensimmäinen osio päättyi hyppynoutoon, josta Helville 9,5 enkä tiedä mistä meni puoli pistettä.

Olisi pitänyt viedä Helvi autoon odottamaan, mutta luulin toisen vuoron koittavan nopeammin... Odottelu hyydytti koiraa jonkun verran. Toinen osio alkoi muistaakseni ohjatulla noudolla ja tapani mukaan otin arvonnassa vasemman puolen. Valmistelevassa osuudessa Helvi olisi voinut olla paljon tarkkaavaisempi, käännös oli väljä ja pysähdyksessä valumista. Sitten noutokäskyn annettuani Helvi lähti epävarman oloisesti ensin kohti ruudun kartiota, pysähtyi miettimään ja sitten syttyi lamppu ja se toi noutokapulan. Nämä virheet laskivat arvosanaksi 6. Seuraavaksi taisi olla vuorossa tunnistusnouto ja siinä Helvi poimi taas ensin väärän, mutta jatkoi haistelua ja vaihtoi oikeaan. En tiedä mistä malttamattomuudesta moinen johtuu, nyt numeroksi siis 7. Toiseksi viimeisenä liikkeenä tehtiin jäävät liikkeet, joista ensin istuminen ja sitten seisominen. Seuraaminen oli tässä taas liian huonoa ja jotain muutakin huomautettavaa oli, koska arvosanaksi 7,5 mutta en muista enää virheitä, ylimääräisiä käskyjä en tietääkseni antanut. Olin jo etukäteen varma, että kaukokäskyissä tulee olemaan ongelmia, koska suorituspaikka oli ihan kehän reunassa yleisön vieressä ja yleisöstä kuului aika kovaääninen hälinä. Niinhän siinä kävi sitten, että Helvi ei keskittynyt minuun eikä noudattanut ensimmäisiä asennonvaihtokäskyjä, joku asento jäi tekemättäkin ja toistettuja käskyjä painottaessani se liikkui minua kohti. Liike meni harmillisesti nollille. Kokonaisuudessaan pisteitä tuli 212,5 (kokonaisvaikutuksesta 8) eli puoli pistettä enemmän kuin viimeksi ja viidestä VOI-luokan osallistujasta Helvi sijoittui toiseksi. Palkinto oli iloinen yllätys, niihin oli selvästi panostettu! Kassista löytyi kaksi pussillista herkkuja koiralle, kaksi mukia, lelu ja lahjakortti koirauimalaan! Täytynee ajella Hollolaan käyttämään lahjakortti tässä talven aikana :) 

Kotkan Koiraystäväin Seura järjesti toko-hallillamme mätsärin loppiaisena ja vein molemmat likat sinne osallistumaan. Hildan kanssa harjoittelin odotteluajat paikallaan seisomista ja ravaamista vetämättä, mutta ei kuitenkaan kaula kenossa seuraten ;) Se esiintyi ihan kivasti ja sai punaisen nauhan, mutta ei sijoittunut isojen koirien punaisissa. Helvi esiintyi iloisesti ja reippaasti ja oli paras veteraani! BIS-kehässä päivän päätteeksi kuudes. Muistan kyllä, että teini-Helvin kehäkäytös oli aina arvoitus, koska välillä se meni tosi hienosti ja välillä oli sitten taas kunnon kengurubensaa suonissa - joten ehkä uskallan olettaa Hildankin osalta esiintymisen paranevan ajan kanssa...? Palkinnoiksi mätsäristä kotiin kannoin kaksi pokaalia & kaksi ruusuketta, kaksi lelua, Royal Canin -taskukalenterin ja pussin nameja. Valitettavasti kuvia en ole nähnyt julkaistuna, en toko-kokeesta enkä mätsäristä, vaikka ainakin toko-kokeessa järjestäjän puolelta otettiin palkintopalli-kuva. Ehkä ne joskus tulevaisuudessa löytävät tiensä minullekin asti.

En ole muuten aiemmin muistanutkaan mainita, että Hilda sai uuden koirakaverin muutama viikko sitten, kun lenkkeilimme Nemi-tanskandoggin kanssa. Nemin omistaja on Heidi, jonka kanssa minulla on lenkkeilyhistoriaa yli 10 vuoden takaa, sillä Peku ja Heidin Vallu-lansu tulivat hyvin juttuun.