Vihdoin oli sopiva aika viedä Hilda röntgenkuviin. Halusin odottaa kahden vuoden ikää, jotta virallisen selän spondyloosilausunnon saa samalla kerralla - no Hilda täytti kaksi jo huhtikuussa, mutta odotettavissa ollut neljän viikon doping-varoaika, juoksut ja vauva-arjen alkaminen vei kuvaukset näin puoli vuotta pidemmälle. Loppujen lopuksi doping-varoaika ei sitten ollutkaan kuin 7 vrk näillä käytetyillä rauhoitusaineilla... Mutta nyt on kuvattu ja tulokset olivat onneksi varsin hyvät! Kuvauksen suoritti ortopedi Esa Kesti Kouvolan Eläinsairaalassa ja hän katsoi samalla epävirallisesti olkanivelet ja polvet; näissä ei ollut muutoksia normaalista. Polvista siis otettiin röntgenkuvat lateraalisesti, tämä ei ole sama asia kuin polvilumpioluksaation tutkimus (sen tulokset ovat pysyviä vasta kolmevuotiaalla koiralla). Olkanivelten osteokondroosia ei Kennelliitto lausu landseereille eikä rodulla vaiva olekaan ollenkaan yleinen, mutta halusin sen samalla katsottavan, kun kyseessä on aktiivinen harrastuskoira ja siinä se samalla rauhoituksella tulee tsekattua pieneen lisähintaan. 

Lonkkanivelten ja kyynärnivelten dysplasialausunto tuli Kennelliitosta muutaman päivän kuluttua kuvauksesta ja lonkat olivat A/B (Kesti sanoi jo klinikalla, että toinen lonkkamalja on vähän matalampi kuin toinen) ja kyynärät olivat 0/0. Kyynärnivelistä tuli lisätieto Kennelliiton lausunnon antajalta, että molemmat kyynärät ovat rajatapauksia - sen tarkempaa tietoa lausunnossa ei lukenut ja Kesti sanoi, että kyynärät ovat aivan siistit, joten en tiedä mikä siellä aiheutti luokittelun rajatapaukseksi. Lopputuloksena kuitenkin siis 0/0 eli ei muutoksia, normaalit kyynärnivelet. Selkälausunto tuli myös nopeasti ja siellä oli kaikki normaalia kuten Kesti jo kuvista katsoikin. Ei spondyloosia, ei välimuotoisia selkänikamia eikä muitakaan epämuodostumia. Minulla on röntgenkuvat cd-levyllä ja lisään ne tänne, kun pääsen koneelle, jossa on cd-asema... Olen hyvin iloinen ja kasvattajalle kiitollinen tästä ensimmäisestä omat jalostuskriteerini täyttävästä landseeristani :) 

Helvi kävi pari päivää ennen Hildan tutkimuksia hammasten puhdistuksessa, joka tehtiin pintapuolisesti ultraäänilaitteella ja manuaalisesti raaputtamalla. Näitä hammashoitopäiviä järjestetään paikallisessa eläintarvikeliikkeessä eikä siinä koiraa tarvitse rauhoittaa, mutta siis toisaalta hampaita ei myöskään puhdisteta ientaskuista. Minun mielestäni Helvillä ei ollut varsinaisesti hammaskiveä ainakaan näkyvissä, mutta plakkia kylläkin, joten vein sen tällaiseen puhdistukseen. Hoitaja sanoi, että ikään nähden hyvät hampaat, kun joillain pienillä roduilla kulumaa voi olla saman verran jo vuoden iässä...! Puhdistuksen yhteydessä huomasimme Helvillä patin alakulmahampaan juuressa ja minähän huolestuin tietysti saman tien mielessä kauhukuvat syövästä suussa. Sain Helville ajan eläinlääkärille samalla käynnillä Hildan kanssa ja eläinlääkäri totesi kyseessä olevan ikenen hyperplasia eli ikenen liikakasvu. Sille ei tarvitse tehdä mitään jos ei kasva tai mene ihon pinta rikki - huh! Samalla tehtiin ns. senioritarkastus, jossa ei havaittu muuten poikkeavaa (sydän, korvat, hännän alunen, imusolmukkeet, vatsan palpointi). 

Vauva on ollut sen verran helppohoitoinen ja tukiverkosto hyvä, että energiaa ja aikaa on ollut myös koirien kanssa treenaamiseen ihan mukavasti. Olen ollut raunioilla sekä tottiskentällä ja -hallilla ja olemme myös jäljestäneet metsässä ja pellolla. Jäljestämisessä on vielä paljon tekemistä, mutta todennäköisesti huolellisuus paranee jos saan motivaatiota lisättyä palkkaamisen kautta. Raunioilla tuli todettua, että rullailmaisu teettää edelleen töitä lähinnä irtorullan minulle tuomisen kanssa, joten noutotreeniä enemmän vaan kehiin. Tottelevaisuudessa olen harjoitellut hieman BH-kokeessa tarvittavia juttuja ja yrittänyt hioa TOKO:n alokasluokan liikkeitä Hildan kanssa. Helvi on myös päässyt treenaamaan kaikkea edellä mainittua ja se on ollut jäljellä ja raunioilla oikein mainio, mutta tottiksessa sen haukkuminen on jotain aivan mahdotonta... Viimeksi hallilla se keuli muutenkin kuin mikäkin villivarsa, mutta enpä osannut juuri muuta kuin nauraa hupsulle muorille :D