Helvi fiksuna tyttönä aloitti juoksun yllättäen 2 kk aiemmin kuin oletin. Fiksuna siksi, että jos sillä olisi ollut se tähän asti tasainen 9 kk väli, niin juoksu olisi pilannut kesäkuun vepeilyt lähestulkoon kokonaan. Näyttelyihin kun saa kiimaisen nartun viedä, niin tänään oltiin Lappeenrannassa onnea koittamassa. Kyllä vaaleansininen on hieno väri. Isänmaallisena ihmisenä sinivalkoinen miellyttäisi minua kylläkin enemmän  Siis sijoitus PN-3 on oikein kiva ja iloitaan siitä! Harmittaa, kun tuomari oli vaihtunut viime tipassa ruotsalaisesta serbialaiseen.

Tokossa olen tutustunut Helvin kanssa vähän joihinkin avoimen luokan liikkeisiin, kuten noutoon ja kaukokäskyihin. Ei todellakaan siirrytä vielä avoimeen, vaikka oikeus siihen olisi. Jos nyt vähän kisakokemusta yrittäisi kartuttaa ihan alokasluokasta... Hakupuolen treeneissä olimme kerran lumenkaatopaikalla valleilla loikkimassa ja nyt olemme siirtyneet palotalolle.

Pekulla on jalassa märkivä läiskä, joka on onneksi alkanut parantua. En tiedä mistä lie saanut, mutta jos ei olisi kotihoidolla nyt pääsiäisen aikana tokeentunut, niin olisin kiikuttanut herran eläinlääkäriin. Eilen retkeilimme mökille joenrantaan (jäät lähteneet, niin ei tarvitse pelätä koirien puolesta) ja mukana olivat meidän porukan lisäksi Jaana & Ville sekä hurtat Athos ja Tuuma. Paistettiin makkaraa ja paleltiin tuulessa. Koirat juoksivat pellolla nenät Helvin ahterissa. Tai Peku ei osallistunut moiseen, se odottaa oikeaa ajankohtaa... Täytyy katsoa pitääkö se taas viedä hermolomalle Itärantaan.