Joulukuun alussa suuntasimme Hildan, Hertan ja Hansun kanssa Riihimäelle SmartDOG-testiin, jonka teki FT, tutkija Katriina Tiira. Testi on uusimpaan tutkimukseen perustuva koiran käyttäytymisen testaus, joka sisältää ostetusta paketista riippuen hieman eri osioita. Pennuille tehtiin pentutesti ja Hildalle kognitiotesti. 

SmartDOG PENTU on 4-7 kk ikäisille koirille tarkoitettu testi, jonka avulla omistaja saa tietoa koiransa persoonallisuudesta, jota voi käyttää hyödyksi kaikessa kasvatuksessa ja koulutuksessa. Testissä mitataan pennun sosiaalisuutta vierasta ihmistä kohtaan, leikkihalukkuutta ja aktiivisuutta, itsehillintää, ongelmanratkaisun tapaa, ongelmanratkaisun nopeutta sekä ihmisten eleiden lukukykyä.

Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, sosiaalisuus/ystävällisyys, vaihtelee paljon koirien välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä että koiran kokemukset koko eliniän aikana. Erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin positiivisilla kuin negatiivisilla. Pentuaikana koira on hyvä tutustuttaa eri ikäisiin ja näköisiin ihmisiin, mutta pelkäävää koiraa ei koskaan pidä pakottaa tutustumaan. Rodut vaihtelevat paljon sosiaalisuudessaan ja olemme jalostaneet rotuja, joista joissakin pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen ystävällisesti, kun taas toisissa roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista. Testissä katsottiin pennun suhtautumista sille vieraaseen testaajaan. 

Hansu suhtautuu vieraaseen ihmiseen ystävällisesti ja avoimesti - koira on avoin ja sosiaalinen vieraita ihmisiä kohtaan (6/7). Hertta suhtautuu vieraaseen ihmiseen rauhallisen ystävällisesti ja avoimesti - koira on avoin ja sosiaalinen vieraita ihmisiä kohtaan (5/7). 

Aktiivisuus, tilaan tutustuminen: Aktiivisuus on ominaisuus, johon perimällä on suuri vaikutus, olemme mm. jalostaneet rotuja, jotka eroavat aktiivisuudeltaan. Aktiivinen koira tarvitsee paljon liikuntaa ja tekemistä. Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus, myös koiran uteliaisuus sekä rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä mielellään lähellä omistajaa. Tällöin koiran luonnollinen aktiivisuus ei tule näkyviin testissä ja käytös kertoo, että koiraa jännittää uusi tilanne. Aktiivisuus mitattiin kahdella tapaa testissä: 5-portaisella asteikolla aluksi tilaan tutustumisessa testaajan arvioimana, sekä Fitbark-aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon koko testin ajan.

Hansu on aktiivinen ja utelias ja tutustuu koko huoneeseen pääasiassa kävellen. Hansun Fitbark-lukema on 40, mikä on keskimääräisen pennun aktiivisuustaso testissä (4/5). Hertta tutustuu uuteen tilaan rauhalliseen tahtiin, mutta se ei tunnu jännittävän, vaan uteliaasti nuuskii uutta paikkaa. Hertan Fitbark-arvo oli 29 - pentu on keskimääräistä rauhallisempi testitilanteessa (4/5). 

Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on osittain myös periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio ja käyttäytymismalli helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla hyväkin harrastuskoira - toisaalta arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus- ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, tällaiset koirat eivät välttämättä ole parhaita yksilöitä. 

Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä sekä V-aitatestillä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikeaa vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi. 

Hansulla on hyvä itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Koira toimii suurelta osin siten, kuin se juuri oppi edellisessä osiossa eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa ensimmäisen yrityksen jälkeen. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79 % ja susilla 77 % - Hansulla tämä oli 90 %. Hansu oppii sylinterin alkuosan hyvin nopeasti.

Video Hansun sylinteritestistä: https://youtu.be/tk_ObkTqzTg

Hertalla on hyvä itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Koira toimii siten, kuin se juuri oppi edellisessä osiossa eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa. Hertan onnistumisprosentti oli 90 %. 

Eleet: Eleiden lukukyky -osiossa testattiin, miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olevan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan siinä, miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. 

Hansu ymmärsi ihmisen eleitä keskimäärin hyvin saaden 78 % oikein. Vaikein osio koiralle oli selkeästi katse-vihje ja muutamalla ensimmäisellä toistolla se tuli ensin sormea nuuhkimaan ja vasta sitten astialle.

Video Hansun eleidenlukutestistä:  https://youtu.be/BZval-zt05M

Hertta ymmärsi ihmisen eleitä keskimäärin hyvin saaden 78 % oikein. Vaikein osio koiralle oli selkeästi viimeinen ele, katse-vihje, ja muutamalla ensimmäisellä toistolla se tuli ensin sormea nuuhkimaan ja vasta sitten astialle.

Ongelmanratkaisu / V-aita -tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma. Koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, sen on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta sen sijaan, että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin 20-40 sekunnissa. 

Hansu ratkaisee tehtävän huippunopeassa ajassa 10 sekunnissa! Koiraa ei häiritse näkyvillä oleva ruoka, vaan se ymmärtää nopeasti edetä poispäin palkkiosta ensin sen saadakseen. Koira ratkaisee tehtävän itsenäisesti eikä pyydä apua ihmiseltä.

Video Hansun V-aitatestistä: https://youtu.be/icJ4RR-Atog

Hertta ratkaisee tehtävän erittäin nopeasti 13 sekunnissa. Koiraa ei häiritse näkyvillä oleva ruoka, vaan se ymmärtää nopeasti edetä poispäin palkkiosta ensin sen saadakseen. Koira ratkaisee tehtävän itsenäisesti eikä pyydä apua ihmiseltä.

Ongelmanratkaisu / mahdoton tehtävä testaa koiran ongelmanratkaisustrategiaa - itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin, kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja sitä, että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Testissä katsotaan myös koiran sinnikkyyttä työskennellä rasian kimpussa käyttäen jompaa kumpaa strategiaa. Pennuilla on yleensä vähäisempi sinnikkyys työskennellä rasian kimpussa ja usein pennut lähtevät muualle ennen 2 min ajanjakson päättymistä. Pennut ovat myös pääosin itsenäisiä työskentelijöitä.

Hansu pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän enimmäkseen itsenäisesti (79 %). Koiralla on kuitenkin molemmat ongelmanratkaisustrategiat käytössä, sillä se pyytää myös ohjaajalta apua ratkaisuun (21 %). Koira tekee muuta 0 % eli se on hyvin sinnikäs pennuksi.

Video Hansun mahdoton tehtävä -testistä: https://youtu.be/4FlvJEYpnt0

Hertalla on käytössä molemmat ongelmanratkaisustrategiat hyvin tasaisesti - se käyttää 33 % ajasta avun pyytämiseen ja 36 % ajasta itsenäiseen työskentelyyn. Yleensä pennut ovat pääosin itsenäisiä, mutta Hertta on todennäköisesti isona ihmiseen tukeutuva. Lähtisin kannustamaan paljon itsenäistä työskentelyä ja omia päätöksiä. 31 % ajasta Hertta käyttää muuhun, eli hylkää rasian, rapsuttaa ja nuuskii. Hertta kuitenkin palaa tästä vielä pyytämään apua. Hylkääminen on tässä epätietoisuutta - mitä pitää tehdä?

Koirien halukkuus leikkiä ja taistella esineillä ihmisen kanssa vaihtelee paljon iän ja persoonallisuuden ja kokemuksen mukaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa leikkihalukkuuden on todettu korreloivan rohkeuden kanssa - mitä rohkeampi, sitä innokkaampi leikkimään ja taistelemaan. Tämä näkyy etenkin silloin, mikäli koira on uudessa tilassa ja leikki tapahtuu vieraan ihmisen kanssa. Koiran leikkihalukkuutta voidaan käyttää hyväksi koulutuksessa ja leikkiä palkkiona koiralle.

Hansu innostuu heti leikistä ja se leikkii hyvin aktiivisesti. Koira ei halua lopettaa leikkiä. Leikkiä voi jo melkein käyttää Hansulle palkkiona koulutuksessa. Hansu nauttii itsenäisestä leikistä ja odottelee jo ovella, jotta pääsisi lelun kanssa pihalle juoksemaan.

Video Hansun leikkihalukkuustestistä: https://youtu.be/41aP-wvBC3g

Hertta innostuu heti leikistä ja se leikkii hyvin aktiivisesti. Leikkiä voi hyvin käyttää Hertalle palkkiona koulutuksessa. Hertta mieluusti tuo ihmiselle lelun ja nauttii vetoleikistä.

Sosiaalinen oppiminen: Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa.

Hansu manipuloi ensimmäisenä oikeaa nappia ja osoittaa selkeästi kykyä oppia mallista. 

Kolme videota Hansun sosiaalisen oppimisen testistä: https://youtu.be/z_Y7AKtD1vM & https://youtu.be/mKdT7BE74dI & https://youtu.be/LoRY5YTcBBM

Hertta koskettaa namikoneen oikeaa nappulaa - se saattoi ottaa mallia esimerkistä tai sitten nenä osui oikeaan paikkaan vahingossa. Selkeää mallioppimista ei kuitenkaan nähty.

Hansu ja Hertta olivat 5 kk vanhoja testihetkellä. Yhteenvedossa kasvattien testituloksista sanotaan, että molemmat pennut suhtautuvat vieraaseen ihmiseen avoimesti ja ystävällisesti, Hansu on hieman enemmän kiinnostunut vieraasta ihmisestä kuin Hertta. Molemmat tutustuvat uuteen tilaan uteliaasti, Hansu hieman aktiivisemmin - Hansu on myös testissä aktiivisempi. Kaikkiin pentuihin, jotka on testattu, verrattuna näillä on keskimäärin hieman parempi itsehillintä, ihmisten eleitä ne ovat suunnilleen yhtä hyviä lukemaan. Pennut ratkaisevat selvästi muita pentuja nopeammin V-aidan. Hansu on selkeästi enemmän itsenäinen ongelmanratkaisussa, kun taas Hertta tukeutuu paljon ihmiseen. Hertta hylkää hetkeksi tehtävän, Hansu ei hylkää lainkaan tehtävää. Hansu osoittaa selkeästi mallioppimista, Hertta odottelee apua tehtävään. Molemmat ovat hyvin motivoituneita ruokaan ja leikkihalukkuus on molemmilla pennuille yleisesti ottaen hyvin suurta. 

Hertan kokonaisarviossa sanotaan, että Hertta on avoin ja ystävällinen koira, joka tutustuu rauhallisesti uuteen tilaan. Hertta on selkeästi rauhallinen ja sen motivaatio ja keskittyminen on hyvä. Sylinteritestissä Hertta osoittaa hyvää itsehillintää. Hertta lukee hyvin ihmisen elekieltä ja myös tilaan liittyvä ongelmanratkaisu eli V-aita oli sille helppo. Hertalla on mahdottomassa tehtävässä molemmat ongelmanratkaisustrategiat, niin itsenäinen kuin ihmiseen tukeutuva, käytössä hyvin tasaisesti ja se hylkää hetkeksi rasian, mikä on tyypillistä pennuille. Hertta tulee hieman epävarmaksi mahdottomassa tehtävässä, mutta palaa pyytämään apua. Sosiaalisessa mallioppimisessa se myös pyytää apua, eikä selkeää mallioppimista nähdä. Leikkihalukkuus on suuri Hertalla ja se nauttii nimenomaan ihmisen kanssa vetoleikistä. Hertta on selkeästi enemmän ihmiseen suuntautunut koira, ja sen itsenäisyyttä ja itsevarmuutta kannattaa vahvistaa. Toisaalta Hertta on varmasti parhaimmillaan ihmisen kanssa yhteistyössä tehtävässä hommassa, se tulee sille luontaisesti. Sen vauhti yllättäen lisääntyi sylinteritehtävän loppua kohden - monesti pennut kyllästyvät ja vauhti päinvastoin hiipuu. Hertta tuli ehkä enemmän itsevarmaksi ja varmuus tehtävässä lisäsi vauhtia. Hertassa on pientä herkkyyttä ja sen on selkeästi ymmärrettävä tehtävä kunnolla, muuten saattaa motivaatio laskea. 

Tässä Hertan sanallinen loppuarviointi: https://youtu.be/mE7kR26Lb5o

Hansun kokonaisarviossa sanotaan, että Hansu on erittäin avoin ja ystävällinen koira, joka tutustuu vauhdikkaasti uuteen tilaan. Hansu on erittäin sosiaalinen ja kiinnostunut ihmisestä. Tilaan se tutustuu rohkeasti ja uteliaasti. Hansu on erittäin hyvin motivoitunut tehtävistä ja keskittyy pääosin hyvin - vain eleiden loppuosa on siitä jo hieman tylsä. Sylinteritestissä Hansu osoittaa hyvää itsehillintää. Hansu on mahdottomassa tehtävässä enemmän itsenäinen ongelmanratkaisija, mutta se pyytää myös hieman apua tehtävän ratkaisuun. Hansu on myös taitava ongelmanratkaisija: V-aita oli sille helppo ja se lähti myös matkimaan ihmisen mallia. Hansu lukee myös hyvin ihmisen elekieltä. Leikkihalukkuus on Hansulla iso ja palkkaaminen lelulla voi toimia jo nyt yhtenä hyvänä palkkiokeinona. Ruoka toimii myös hyvin. Hansu on iloinen ja maailmaan positiivisesti suhtautuva nuori mies, jolla on hieno työinto ja motivaatio - varmasti kiva harrastuskoira-aines. Se nappaa nopeasti asioita testissä ja sillä on hyvä itsevarmuus tehtävissä. 

Hildan kognitiotesti oli laajempi kuin pentutesti. Itsehillintää mitattiin samalla tavoin kuin pennuilla eli sylinteritestillä. Tuloksena oli, että Hildalla on erinomainen itsehillintä ja impulssikontrolli, koira toimii siten, kuin se juuri oppi edellisessä osiossa eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa. Onnistumisprosentti 90 %. Enpä olisi uskonut :D Ikä ja koulutus varmasti tehnyt tehtävänsä, koska Hilda on perusluonteeltaan sellainen "oksat pois" -tyyppinen koira. 

Eleet-osio oli suunnilleen samanlainen kuin pennuilla, tosin testaaja seisoi, kun pennuilla hän oli polvillaan. Hilda ymmärsi ihmisen eleitä keskimäärin kohtuullisen hyvin saaden 67 % oikein. Vaikein osio koiralle oli selkeästi alku ja alun käsieleet. Loppua kohden Hilda taipui tai tajusi paremmin ihmisen tietävän paremmin namin sijainnin. Käsi ristiin -ele oli sille helpoin ja myös katse. Tämä selittää omalta osaltaan Hildan jääräpäisyyttä vesipelastuksessa ohjausta vaativassa liikkeessä eli avoimen luokan ohjatussa veneen noudossa, jossa koiran pitää hakea se vene, minkä ohjaaja sanoo. Hilda tykkää mennä sinne, mihin itse haluaa kuuntelematta käskyjäni. Tärkeää siis lienee se, ettei se saa mitään vahvistetta väärästä valinnastaan...

V-aita oli sama tehtävä kuin pennuilla. Hilda oli selvästi hölmömpi kuin pennut: Tehtävä tuotti hieman vaikeuksia Hildalle, mutta koira ratkaisi sen määräajan (3 min) puitteissa (84 sekunnissa). Hilda kiertää ensin esteen huomaamatta aukkoa ja vire on siinä kohtaa korkea - ajatus ei pysy mukana. Jonkun ajan kuluttua Hilda ymmärtää tehtävän. Koira pyytää apua myös ihmiseltä, mutta ratkaisee lopulta tehtävän itse. Oma ennakko-odotukseni olisi voinut olla jopa se, että Hilda hyppää matalan aidan yli namin kimppuun, mutta testaaja sanoi sen olevan todella harvinaista.

Mahdoton tehtävä oli samanlainen kuin pennuilla paitsi namilaatikko oli puinen kun pennuilla se oli muovia. Tämä materiaalin vaihdos käytännön syistä, koska muovirasia ei kestä aikuisen koiran puremista. Hilda pyri ratkaisemaan mahdottoman tehtävän enimmäkseen ihmisiltä apua pyytäen (63 %). Koiralla on kuitenkin molemmat ongelmanratkaisustrategiat käytössä, sillä se pyrkii myös ensin itsenäiseen ratkaisuun (37 %). Koira tekee muuta 0 %.

Muistin ja loogisen päättelyn tehtäviä ei pennuilla ollut. Tämä tehtäväosio sisältää testin vaikeimman tehtävän. Loogisen päättelyn tehtävässä koiran on pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti (negaation kautta). Tämä on erittäin haastavaa koiralle ja suuri osa koirista kiinnostuu tyhjästä astiasta sen vuoksi, että siihen kosketaan viimeiseksi. Koiran omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikaatiolle - eli tässä testaajan koskettama astia saattaa olla koiralle houkuttelevin, vaikka se on tyhjä. Vain noin 30 % koirista ymmärtää tehtävän. Hilda ei ymmärtänyt loogisen päättelyn tehtävää.

Toiset koirat luottavat ihmisen vihjeisiin ja eleisiin suunnattomasti ja muisti vs. osoitus -tehtävä mittaa tätä (vihje vai oma päättely). Testaaja vihjaa koiralle namin "väärän" sijainnin. Tässä vaikuttaa osittain koulutus. Hildaa ei hämätty "väärillä" testaajan vihjeillä, vaan se päätteli itse näkemänsä perusteella, missä palkkio on, eikä antanut osoitusten häiritä. No ei varmaan joo, kun muutenkin pitää oman päänsä osoitteluista huolimatta ;)

Muistin kesto -tehtävässä koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä toisiaan sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Muistitehtävässä pisin aikaviive oli 2 min 30 s - käytännössä koiran muisti on paljon pidempi kuin tämä ja se saattaa muistaa useita kuukausia, jopa vuosia, tiettyjä asioita ja paikkoja - näin pitkiä viiveitä on vain hankala testata testiolosuhteissa, siksi vaikeus tehtävässä luotiin kolmella samanlaisella muistipaikalla. Tehtävä on vaikea, koska samanlaisia astioita on kolme ja ne ovat lähellä toisiaan. Koiran näköyhteys peitettiin siksi, että mikäli koira pitää katsekontaktin koko ajan, tehtävä ei mittaakaan muistia, joka tarkoittaa asian palauttamista uudelleen mieleen. Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista tietoa (oikean purkin sijainti), painaa sen mieleensä sekä noutaa tiedon tietyn aikaviiveen jälkeen. Hilda muisti oikein kolme aikaa neljästä: oikein 1 min, 1 min 30 s ja 2 min 30 s eli väärin meni 2 min. Tämä on erittäin hyvä suoritus. Testi vaatii paitsi hyvää muistia myös kykyä keskittyä ja odottaa - Hilda odottaa hienosti ja hiljaa. Muisti on yksi oppimisen tärkeimpiä edellytyksiä. Keskimäärin koirat muistavat tässä tehtävässä 2 aikaa oikein.

Sosiaalisen tehtävän osuus oli samanlainen kuin pennuilla. Hilda ei painanut oikeaa nappulaa 3 min kuluessa. Koira odottaa testaajan/ohjaajan apua tilanteeseen, eikä innostu itse yrittämään tehtävän ratkaisua. Tätäkin hämmästelin, ettei minkäänlaista namikoneen pahoinpitelyä esiintynyt! Hildasta on nyt tullut vaka-vanha-Väinämöinen.

Kokonaisarvio testin perusteella oli, että Hilda on erittäin avoin ja ystävällinen koira, joka tutustuu vauhdikkaasti uuteen tilaan. Hilda on erittäin hyvin motivoitunut tehtävistä ja keskittyy hyvin. Sylinteritestissä Hilda osoittaa hyvää itsehillintää. Hilda lukee kohtuullisen hyvin ihmisen elekieltä. Parhaiten koira ymmärsi käsi ristiin -elettä sekä katsetta ja vaikeimpia olivat kaksi ensimmäistä käsielesarjaa. Hilda ratkaisi tilaan liittyvän ongelman pienen miettimisen jälkeen, mutta testin vaikein tehtävä looginen päättely, oli sille liian vaikea. Hilda on mahdottomassa tehtävässä enemmän ihmiseen tukeutuva ongelmanratkaisija, mutta sillä on käytössä myös itsenäinen ongelmanratkaisustrategia. Hilda muistaa kolme toistoa neljästä muistitehtävässä oikein, mikä on hyvä suoritus. Hilda ei paina nappia sosiaalisen oppimisen tehtävässä. Hilda on itsevarman oloinen koira, jolla on selkeästi omia mielipiteitä asioista, esimerkiksi ihmisen eleiden ymmärtäminen ja mallioppiminen ihmiseltä ei ole Hildan juttu - mieluusti se päättelee itse, jos sellainen mahdollisuus on. Hildalla on isoksi roduksi kova vauhti ja into, ja selkeästi hyvä kestävyys tehdä asioita; muisti-osuus, joka on viimeisiä tehtäviä, onnistuu siltä erittäin hyvin eikä se ole erityisen väsyneen oloinen.

Tässä vielä video, mitä juteltiin testaajan kanssa Hildasta, jotenkin laajempi on tämä sanallinen arvio kuin kirjallinen: https://youtu.be/nFQQWqQjcTg

Sitten kun oli rasitettu päänuppia, niin rasitettiin samalla reissulla myös kroppaa. Suuntasimme siis Hyvinkäälle koirakylpylä Onnenkoiraan, jossa joukkoon liittyi vielä Rölli. Pennuille oli varattu tunnin uintiaika ja uittaja, joka varmoin ottein kuskasi pennut rampilta altaaseen. Kaikki taisivat nauttia uimisesta ja tarkoitus olisikin mennä tässä talven aikana uudestaan. Hertta kuumeni lelujen heittelystä jo niin kovasti, että alkoi rähjätä leluista velipojilleen... Ja sitten kun oli vielä Hilda, joka hyppeli holtittomasti altaaseen muualtakin kuin rampilta, niin totesin että otan ehkä jatkossa vain yhden koiran kerrallaan :D 

Meidän porukka toivottelee hyvät joulut!

joulukortti.jpg