Aluksi voisin mainita, että Åsa sai tehosterokotteet ja painoa oli 22 kg. Minä käytin Pekun eläinlääkärillä tarkastuksessa. En osaa kuvailla oireita sen tarkemmin, se vaan on ollut jotenkin vähän vaisu. Pissanäytteelle tehtiin pikatesti ja virtsa-arvot olivat erinomaiset (sokeri, proteiini, valkosolut jne.), anaalirauhaset tyhjät, sydän lyö oikein hyvällä rytmillä ja vahvasti ja suussa päällisin puolin katsottuna kaikki OK, hampaat oikein erikoisen puhtaat (se on se luiden syönti...) Seuraava askel on hierojan tilaaminen, siitä on ihan liian kauan kun ammattilainen on Pekua hieronut. Mutta hyväksyttävä se on, että koira on rauhoittunut kovasti - ikääntymiselle ei valitettavasti voi mitään. Ehkä Peku on nyt ihan normi koiran aktiviteettitasolla, mutta kun se on ollut sellainen duracell, että muutos on silmiinpistävä. Siis ei se mikään flegmaattinen ole, mutta lenkillä menee huomattavasti rauhallisemmin kuin ennen.

Helvin kanssa olin viikonloppuna hakumetsässä jatkaen samaa kaavaa kuin viimeksi: pari ilmaisuharjoitusta ja pari ukkoa etsittävänä suorapalkkauksella. Ilmaisussa ei merkittävää edistymistä vielä hössöttämisen suhteen, haukku hyvä. Etsintä meni loistavasti muistikuvilla harjoiteltuna. Kaksi maalimiestä lähti yhtäaikaa piiloihin Helvin nähden, sitten vein koiran pois tilanteesta ja takaisin tultuamme lähetin ensin oikeaan etukulmaan ja sitten vasempaan. Tokossa eilen jäi vähän paska maku, kun otimme viimeiseksi paikkamakuun ja Helvi nousi seisomaan! Oikein sillä tavalla hitaasti ja varovasti, että tiesi tekevänsä väärin  Muutenkin se jännittää jonkun verran toisia koiria kentällä, mutta ehkä muistissa on vielä sen pikkupiskin hyökkäys, jonka se joutui kokemaan ennen kesätaukoa sillä samaisella kentällä. Seuraaminen oli mun mielestä oikein hyvää, vaihdoin täyskäännöksen tyylin ns. saksalaiseen täyskäännökseen ja se alkaa sujua. Helvi osasi kyllä täyskäännöksen toisellakin tavalla ihan kohtuu hyvin, mutta on saksalainen helpompi ja varmempi tapa, miksi pitäisi mennä vaikeamman kautta... Se vaan jäi päälle aikanaan kun harjoittelin kovasti vasemmalle käännöksiä ja takapään hallintaa, niin siitä meni 360 astetta samalla. Toinen missä olen oikaissut verrattuna Pekuun on luoksetulo. Peku on opetettu tulemaan ensin eteen ja siitä sivulle, Helvin kanssa on opeteltu suoraan sivulle. Jääpä yksi vaihe - yksi virhemahdollisuus enemmän - pois. Eilen treeneissä Helvi teki täydellisen luoksetulon, tosin siinäkin odottaessa se vähän kuulemma vilkuili ympärilleen. Luottamusta siis rakennamme iloisesti treenaten, kuitenkin sopivasti vaatien